Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhasen mukaan itärajasta voi tulla pitkäaikainen haaste Suomelle.
– Itärajan osalta joudutaan nyt pohtimaan ensijaisesti välittömiä keinoja reagoida. Eteen tulee kuitenkin pitkässä juoksussa vielä pohdinnat siitä, miten tilapäiset rajojen/ylityspisteiden sulut eivät hyvin todennäköisesti ratkaise ongelmaa pysyvästi, Vanhanen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Suomeen on tullut Venäjältä 500 turvapaikanhakijaa marraskuun aikana. Suomi sulki neljä rajanylityspaikkaa Kaakkois-Suomessa lauantain vastaisena yönä ainakin kolmeksi kuukaudeksi. Turvapaikanhaku on keskitetty Sallan ja Vartiuksen raja-asemille. Molemmille asemille on saapunut tiistaina turvapaikanhakijoita.
– Se, että Suomi ajautuisi tilanteeseen, jossa tilapäisiä rajasulkuja jouduttaisiin tekemään toistuvasti olisi kuormittava tapakulttuuri. Tämä ei myöskään estäisi sitä ettei suuria määriä ihmisiä voitaisi ajaa vyöhykkeiden välitiloihin, jättäen moraalisen ongelman roikkumaan, Vanhanen toteaa.
Venäjän viranomaiset ovat ohjanneet Suomeen tulijoita, joilla ei ole matkustusasiakirjoja. Suomen valtiojohdon mukaan toiminta on ollut järjestelmällistä ja organisoitua.
Suomen hallitus on ilmoittanut, että tarvittaessa koko itäraja voidaan sulkea. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kuitenkin torjui hallituksen esityksen, jossa uusia rajoituksia esitettiin rajalle.
Yle kertoo Puumalaisen katsoneen, että hallituksen esitykseen liittyvät asiakirjat eivät sisällä riittäviä takeita sille, että päätöksellä säilytettäisiin perustuslaissa, EU:n oikeudessa, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja muissa ihmisoikeusasiakirjoissa turvattu aito ja tehokas mahdollisuus hakea kansainvälistä suojelua.
Tutkija Vanhanen pitää ydinongelmana sitä, ettei kansainvälisiä sopimuksia ole laadittu olosuhteissa, joissa turvapaikanhakijoiden oikeuksia olisi voitu kuvitella väärinkäytettävän nyt nähdyllä tavalla.
– Toki lakeja on Suomessakin muutettu niin, että kyseinen ilmiö on huomioitu, hän toteaa.
Helppoa ratkaisua Vanhasen mukaan itärajan tilanteeseen ei ole.
– Ikävä todellisuus on, että meillä on Suomena tai laajemmin EU:na melko vähän keinoja vaikuttaa Venäjän rajan puolella tapahtuvaan ihmisten liikehdintään. Autoritääriselle valtiolle koituu lopulta tällaisesta toiminnasta melko vähän kustannuksia, mikä kannustaa sen hyödyntämiseen, tutkija kirjoittaa.
– Suomi voi/sen kannattaa viestiä poliittisesta valmiudestaan toimia rajan hallinnaksi. Tässä ei kuitenkaan kannata jäädä yksin vaan tehdä asiasta EU-tason kysymys. Täydellistä ratkaisua ilman ongelmia moraalin, turvallisuuden tai kansainvälisten velvoitteiden välillä ei silti ole, hän jatkaa.
Vanhasen mukaan tilanne voi kehittyä vielä nykyistä huonompaan suuntaan.
– Itärajasta voi olla muodostumassa potentiaalisen epävakauden lähde, joka haastaa suomalaisten oikeuskäsityksiä ja siten yhteiskunnan/poliittisten päättäjien resilienssiä aiempaa vakavammin. Selvää vastausta ongelmaan ei ole, mutta pohdinnat kannattaa aloittaa pikimmiten.
Itärajan osalta joudutaan nyt pohtimaan ensijaisesti välittömiä keinoja reagoida. Eteen tulee kuitenkin pitkässä juoksussa vielä pohdinnat siitä, miten tilapäiset rajojen/ylityspisteiden sulut eivät hyvin todennäköisesti ratkaise ongelmaa pysyvästi.
Kuuden kohdan lanka 🧵
— Henri Vanhanen (@HenriVanhanen) November 21, 2023
