Nato-keskustelu käy kuumana Suomessa ja asiantuntijat ovat spekuloineet erilaisilla keinoilla, joilla Venäjä mahdollisesti vaikuttaisi Suomen ja Ruotsin Nato-päätöksiin.
– On selvää, että Suomen ja Ruotsin liittymisellä Natoon, joka on, kuten hyvin ymmärrätte, ensisijaisesti sotilasblokki, olisi merkittäviä sotilaallis-poliittisia seurauksia, jotka vaatisivat maamme vasta-askelia, sanoi Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova helmikuun 25. päivänä, kun Nato-keskustelu oli virinnyt Suomessa Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Venäjän reaktiot ovat kiinnostaneet suomalaisia ja asiantuntijat ovat esittäneet erilaisia arvioita siitä, millaisia Venäjän reaktiot voisivat olla. Samanlaista eksistentiaalista uhkaa, kuten Ukrainassa on koettu, ei Suomessa tulla kohtaamaan. Siitä turvallisuuspoliittiset asiantuntijat ovat olleet yksimielisiä. Äänensävy Venäjälläkin on hieman muuttunut.
– Olemme toistuvasti sanoneet, että liitto on edelleen vastakkainasetteluun suunnattu työkalu, eikä sen lisälaajentuminen tuo vakautta Euroopan mantereelle, Kremlin tiedottaja Dimitri Peskov sanoi maanantaina.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes ei usko, että Suomeen kohdistuisi sotilaallista uhkaa, jos Suomi päättäisi liittyä Natoon.
– En usko, että Suomeen kohdistuisi sotilaallista uhkaa. Venäjä oli arvioinut väärin lännen reaktiot hyökkäyksestä Ukrainaan, Moshes sanoo Verkkouutisille.
Suomi ja Ruotsi ovat EU:n jäsenmaita. Ukraina ei ole EU:n jäsenmaa, mutta lännen reaktiot Ukrainan sotaan ovat yllättäneet Venäjän. Siitä syystä Moshes ei usko sotilaallisen uhkan mahdollisuuteen, mutta erilaiset hybridivaikuttamisen keinot hakemuksen jättämisen ja hyväksymisen välillä voivat olla mahdollisia. Millaisia hybridivaikuttamisen keinoja Venäjä voisi käyttää, sitä Moshes ei osaa arvailla.
– Venäjä pyrkii olemaan arvaamaton, hän sanoo.
Venäjä on yksin
Lännessä on odotettu vallankumousta, jossa ristiriidat Venäjän sisällä nousisivat niin suuriksi, että kansa kääntyisi Vladimir Putinia vastaan. Pakotteet iskevät kovaa tavalliseen kansaan, mutta Arkady Moshes ei usko nopeaan vallankumoukseen Venäjällä.
Venäjän sijaan pakotteet voivat iskevät kovempaa Valko-Venäjään ja sen autoritaariseen hallitsijaan Aljaksandr Lukashenkaan. Nopeaan vallankumoukseen hän ei usko sielläkään, jollei Valko-Venäjä liity Ukrainan sotaan.
– Kansa ei hyväksy sotaan liittymistä, joten se voisi olla kohtalokasta Lukashenkalle, Moshes sanoo.
Valko-Venäjällä on yli 1 000 poliittista vankia vuoden 2020 protestien seurauksena. Moshes kritisoikin länttä siitä, että se ei reagoinut Valko-Venäjän tilanteeseen ennen Ukrainan sotaa. Nyt Ukrainan sodan myötä Valko-Venäjä joutuu myös kärsimään pakotteista, vaikka aiemmin länsimaat eivät ole reagoineet maan tilanteeseen.
– Länsi ei tehnyt yksinkertaisesti mitään, kun protestit alkoivat vuonna 2020, Moshes sanoo.
Moshes ei usko, että Venäjän Ukrainassa aloittamat sotatoimet sytyttäisivät uusia sotia tai vallankumouksia Venäjää lähellä olevissa valtioissa. Hän ei myöskään usko, että olisi kovin todennäköistä, että sota leviäisi Venäjän toimesta. Kazakstanissa oli tammikuussa pienimuotoinen vallankumous, joka saatiin sammutettua. Venäjälle tämä ei kuitenkaan aiheuta uhkaa eikä Kazakstanin asema ei ole uhattuna, sillä maa on tärkeä Venäjälle ja sillä on vahvat suhteet länteen.
Venäjällä on selvittämättömiä asioita muidenkin maiden kanssa. Esimerkiksi Venäjän ja Japanin välillä on Kuriilien saarten tilanne, jota ei ole ratkaistu kansainvälisin sopimuksin. Uskaliaimmat ovat arvuutelleet, josko Japani kokisi tilaisuutensa tulleen ja haluaisivat ratkaista tilanteen, kun Venäjän huomio on kiinnittynyt Ukrainaan.
– Ei. Japani luottaa nykyään enemmän diplomatiaan kuin sodan voimaan, Moshes sanoo.
Venäjän kannalta sodan laajeneminen ei olekaan toivottavaa, sillä se on varsin yksin. YK:n kokouksessa vain viisi valtiota jätti tuomitsematta sen hyökkäyksen Ukrainaan.
– Venäjällä ei ole muita liittolaisia kuin Valko-Venäjä. Venäjä on aika lailla eristetty, Moshes sanoo.
