Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelon mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koronaviruksen mallinnustyöryhmän työ on ollut ”yhtä tyhjän kanssa”.
– Niistä malleista ja kuvaajista ei ole ollut mitään hyötyä, enkä ole nähnyt niiden tuovan mitään lisäarvoa sille, mitä muiden maiden tilanteesta on pystynyt päättelemään, Aivelo toteaa Twitterissä.
Hän viittaa tästä löytyvään Ylen juttuun. Siinä ruoditaan julkisuudessa olleita kysymyksiä hallituksen koronalinjasta. Hallitusta on arvosteltu siitä, että linja on jäänyt epäselväksi.
Suurimmaksi kysymykseksi on jäänyt, pyritäänkö virus pysäyttämään vai onko pyrkimyksenä sen hallittu leviäminen yhteiskunnassa. Poliitikot ovat tuntuneet puhuvan ensimmäistä ja koronatoimista vastaavat asiantuntijat ja viranomaiset jälkimmäistä.
Tuomas Aivelon mukaan THL:n mallinnuksen ohi meneminen johtuu jutussakin mainitusta väärästä sairastavuusarviosta. Koronaepidemian alkuvaiheessa tautia kohdeltiin lähinnä kuin influenssana, joka menisi verrattain nopeasti väestön läpi. Etenkin THL:n ensimmäisiä arvioita koronaviruksen vakavuudesta on arvosteltu liian lieviksi ja arvioita taudin leviämistahdista liian suuriksi.
Miksi ei julkaistu?
Kyse ei Tuomas Aivelon mukaan niinkään ole virheestä parametreissä, vaan virheessä siinä, ettei sairastavuusmallin pohjalla olevaa päättelyä ole missään vaiheessa julkaistu.
– Jos sairastavuusmalli olisi kirjoitettu auki ja julkaistu raporttina, niin siinähän se olisi ollut kaikkien näkyvillä! Puolet maalis- ja huhtikuusta julkisuudessa puitiin, että miksi THL:n malli eroaa niin paljon Imperialin mallista – tämä olisi vastannut siihen suoraan, Aivelo sanoo.
– Mutta ei, nyt tuotettiin parin kuukauden ajan yleisölle ja valtioneuvoston muistioihin kuvaajia, joilla ei ollut juuri minkäänlaista kosketuspintaa todellisuuteen – ilman että kukaan tietää miksi kosketuspintaa ei ole, hän jatkaa.
Imperialilla viitataan Lontoon Imperial Collegen mallinnuksiin. Verkkouutiset on kertonut Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa koronalinjoihin vaikuttaneesta mallista muun muassa tässä jutussa.
THL:n ylilääkäri Tuija Leino totesi Helsingin Sanomissa maaliskuussa brittiarvioiden perustuvan ajatusvirheelle. Hänen mukaansa ne eivät voineet pitää paikkaansa. Samassa jutussa THL:n kannaksi kerrottiin, että koronavirus tappaa kuin kausi-influenssa. Tämä käsitys on sittemmin tiedon kertyessä osoittautunut vääräksi.
Tuomas Aivelon mukaan todellinen virhe on ollut vähäinen avoimuus mallin perusteissa.
– Hallituksen lupauksista huolimatta tähän ei ole vieläkään tullut muutosta. Lisäksi tämä sairastavuusmallihan jatkaa elämäänsä oppivan mallin priorina.
Kaiken kaikkiaan virheiden tekeminen tällaisessa tilanteessa ei Tuomas Aivelon mukaan ole ihme. Tieto on sekalaista ja epämääräistä ja päätöksiä on tehtävä nopeasti.
– Se miten hyvin luvut osuu kohdilleen todellisuuden kanssa on loppujen lopuksi aika triviaalia. Tärkeintä on se pystytäänkö datan perusteella tekemään oikeita päätöksiä. Ja nyt tähän mennessä oikeita päätöksiä on tehty.
Mutta: sanottakoon myös, että mielestäni THL:n mallinnusryhmän työ on ollut yhtä tyhjän kanssa. Niistä malleista ja kuvaajista ei ole ollut mitään hyötyä, enkä ole nähnyt niiden tuovan mitään lisäarvoa sille, mitä muiden maiden tilanteesta on pystynyt päättelemään. (3/n)
— Tuomas Aivelo (@aivelo) May 24, 2020
Mutta ei, nyt tuotettiin parin kuukauden ajan yleisölle ja valtioneuvoston muistioihin kuvaajia, joilla ei ollut juuri minkäänlaista kosketuspintaa todellisuuteen – ilman että kukaan tietää miksi kosketuspintaa ei ole. (6/n)
— Tuomas Aivelo (@aivelo) May 24, 2020
Mutta ei, nyt tuotettiin parin kuukauden ajan yleisölle ja valtioneuvoston muistioihin kuvaajia, joilla ei ollut juuri minkäänlaista kosketuspintaa todellisuuteen – ilman että kukaan tietää miksi kosketuspintaa ei ole. (6/n)
— Tuomas Aivelo (@aivelo) May 24, 2020
