Venäjän talous on vaikuttanut tähän saakka selviytyvän kohtuullisen hyvin länsimaiden pakotteista. Öljyn ja kaasun hintojen nousu on pitänyt pään pinnalla.
Nyt tilanteen arvioidaan muuttuvan, kertoo brittilehti Telegraph. Öljykauppa on lähes puolittunut, ulkomaan sijoitukset kadonneet, inflaatio kiihtyy ja työvoima pakenee mobilisaation uhkaa ulkomaille tai kuolee Ukrainan taistelukentillä.
Euroopan ja Euraasian alueiden riskinhallinnan neuvonantaja Oksana Antonenkon mukaan tilanne heikkenee kovaa vauhtia.
– On hyvin selkeää, että tämän vuoden lopulla Venäjän makrotalous on selkeästi huonommassa tilanteessa, kuin se oli viime vuonna. Tästä tulee pitkäaikainen trendi, hän arvioi.
Chatham Housen Venäjän ja Euraasian tutkimusohjelmassa toimiva brittiekonomisti Timothy Ash puolestaan arvioi, että Vladimir Putin valmistautui hyökkäyssodan lyhyen aikavälin taloudellisiin vaikutuksiin hyvin. Kesto on kuitenkin ylittänyt kaikki Kremlin odotukset.
– Hän (Putin) rakensi puolustuksensa erittäin hyvin. Heillä oli paljon rahavarantoja ja heidän velkasuhteensa oli hyvin alhainen. Heillä oli julkisen talouden ja vaihtotaseen ylijäämää, ja energiakriisi auttoi heitä, Ash listaa.
– Nyt se kaikki on jo kulunut pois.
Kiovan kauppakorkeakoulun mukaan Kremlillä oli viime kesänä, siis hyökkäyssodan ensimmäisten kuukausien jälkeen, 28 miljardin dollarin budjettiylijäämä. Viime kuussa kansantalous taas oli jo 1,4 miljardia dollaria alijäämäinen.
– Olemme nähneet, että menot ovat kasvaneet valtavasti, mikä liittyy todennäköisesti sotaan. Ne täyttävät jo lähes koko vuodelle suunnitellun alijäämän, Peterson Institute for International Economics -instituutin vanhempi tutkija Elina Ribakova sanoo.
– Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vaikeammaksi tämä käy. Heillä on edessään valintoja – aseita vaiko voita, Ash sanoo.
– Mitä kauemmin tämä jatkuu, sitä hankalammiksi valinnat käyvät ja sitä enemmän kansakunta tulee kärsimään.
