Suomalainen vientiyritysten yritystukimalli on tehoton. Se paljastuu Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta tekemästä raportista.
Raportissa tarkasteltiin 58 tukiohjelmaa, jossa jaettiin vuonna 2022 tukia yhteensä 1,37 miljardilla eurolla. Summa jakautui 20 000 saajalle. Yksittäinen yritys sai siis keskimäärin 68 500 euroa tukea. Vientiyritykset saivat yritystuista yhteensä 40 prosentin siivun, vaikka kaikkien tukien tarkoituksena ei ollut viennin edistäminen.
– Vientiyritykset saavat rahamäärällisesti ison osan, koska joukossa on muutama rahallisesti suurempi tukiohjelma, mutta monet tuista eivät kohdennu vientiyrityksille, sanoo tutkija Max Toikka Verkkouutisille.
Tuki voisi asiantuntijan mukaan suuntautua paremmin.
– Ainakin Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksianto ja kiinnostus vientiyrityksien saamasta tuesta implikoisi sitä, että tukien haluttaisiin ohjautuvan enemmän sinne.
Tutkimuksessa paljastui, että tukimallissa on yksi ongelma ylitse muiden.
– Pirstaleisuus on suomalaisen tukijärjestelmän haaste. Se johtaa siihen, että tukien hakeminen vie yrityksiltä paljon resursseja. Tarvitaan erikseen palkattu työntekijä, joka hakee tukia tai se on pois jostain muusta työstä, Toikka sanoo.
– Meillä on esimerkiksi paljon samoihin asioihin suunnattuja tukiohjelmia. Esimerkiksi kansainvälistymiseen ja alkuvaiheen yrittäjyyteen perustuvia tukia on monessa ohjelmassa. Tukiohjelmista jaetaan monille yrityksille pieniä summia.
Raportissa tuodaan esille, että yritystuen perusteita on muitakin kuin vain taloudellisen kilpailukyvyn lisääminen. Muita syitä voivat olla esimerkiksi alueellinen kilpailukyky tai huoltovarmuus.
Tukia saavien yritysten työn tuottavuus oli heikompaa kuin toimialalla keskimäärin. Lannistaako suomalainen tukimalli yrityksiä?
– Moni tukiohjelmista kohdistuu alkuvaiheen yrityksille. Niiden työn tuottavuus voi olla heikkoa sen takia, että liiketoiminta ei ole lähtenyt vielä kunnolla pyörimään. Se voi olla yksi tekijä, Toikka sanoo.
– Sehän ei ole ongelma, jos tuet saavat aikaan tuottavuuden kasvua. Riskinä on se, että päädytään tukemaan heikosti pärjääviä yrityksiä ja yritysten joukossa on varmasti myös sellaisia yrityksiä, jotka ovat tottuneet saamaan tukia vuodesta toiseen. Se on kansantalouden kannalta huono.
Toikka sanoo, että suomalaisesta yritystukimallista puuttuu johdonmukaisuus ja niillä ei ole selkeää tavoitetta.
– Järjestelmä kaipaa selkeää tavoitteen asettelua ja virtaviivaistamista. Kannattaisi tarkastella, missä määrin eri tukiohjelmissa on päällekkäisyyksiä ja millä tavoin voitaisiin tehostaa tukiohjelmien ja tuen antajien määrää, vaikka emme leikkaisi edes euromääräisiä tukia, Toikka sanoo.
– Olisi hyvä miettiä, mitä me tavoittelemme yritystuilla ja miksi yritystukia jaetaan. Yritystukia pitäisi miettiä enemmän tavoitteen näkökulmasta, ja jos ne eivät täytä tavoitettaan, niin niitä pitää muuttaa.
