Geopolitiikassa korostuu kotimaisen politiikan vuorovaikutus muiden maiden kanssa. Suomen elinkeinopolitiikan pääpaino tulee olla yrityssektorin uudistamisessa, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta.
Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetussa Etla-tutkimuksessa Geopolitiikka muuttaa maailmantaloutta (Etla Raportti 150) ja Policy Briefissä Suomi geotalouden ja teollisuuspolitiikan pyörteissä tarkastellaan talouden toimintaympäristön muutoksen keskeisiä tekijöitä ja politiikkatoimia.
Tutkimuksen mukaan geopolitiikka ja geotalous ovat muuttamassa merkittävästi sekä maiden että yritysten toimintaympäristöä ja koko kansainvälistä työnjakoa. Yhdysvalloissa, EU-tasolla sekä yksittäisissä jäsenmaissa on menossa suuntaus, jossa riippuvuuksia muista maista pyritään pienentämään. Paluun on tehnyt teollisuuspolitiikka ja sen osana massiiviset yritystuet.
Geopolitiikan perinteisiin käsitteisiin kuuluvat muun muassa etupiiri, suurvalta, puskurivaltio ja voimatasapaino. Myös yritysten sijaintipäätöksiin vaikuttavat enenevässä määrin kansainvälisen kaupan esteet, teknologian siirtojen rajoitteet ja muut geotalouden toimet. Erityisesti energian tuotannon kautta myös vihreä siirtymä kietoutuu vahvasti osaksi geotaloutta, mutta vihreää siirtymää käytetään perusteena myös teollisuuspolitiikassa.
EU:ssa ja USA:ssa on korostettu toimenpiteitä, joilla raaka-aineita, materiaaleja ja komponentteja saataisiin tuotettua pelkästään kotimaassa tai liittolaismaissa. Arvoketjujen osat keskittyisivät siis nykyistä enemmän liittolaismaihin.
– Uuden aikakauden veturina ovat valtioiden politiikkatoimet, eivät yritysten toimet. Vaikka Suomi pienenä maana ei kykenekään vastaamaan suurten maiden tukikilpailuun, voi tilanne kääntyä myös eduksemme. Ei ole lainkaan selvää, että tukien hyödyt valtaviin kustannuksiin nähden olisivat riittävät, pohtii tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö tiedotteessa.
Geopolitiikka on suurten maiden ja talousalueiden pelikenttää, tutkijat korostavat. Pienen maan keinovalikoima on siinä rajallinen. Suurten maiden massiivisiin suoriin yritystukiin on lähes mahdoton vastata, keinot on valittava Suomessakin taitavammin. Kun arvoketjut painottuvat yhä enemmän liittolaismaihin, on se Suomelle myös mahdollisuus.
EU:n pitäisikin vastata EU-alueen ulkopuoliseen teollisuuspolitiikkaan yksimielisesti siten, että EU-maat eivät alkaisi kilpailla teollisuuspolitiikalla toisiaan vastaan, sanoo Etlan Ali-Yrkkö.
– Kun EU:ssa investoinnit eri jäsenmaiden välillä sijoittuisivat markkinaehtoisesti, eikä tukien perusteella, se loisi edellytykset menestyä myös globaalissa kilpailussa. Samalla tulisi aktiivisesti rakentaa yhteistyötä muiden liittolaismaiden kanssa, Ali-Yrkkö toteaa.
Investointien saamiseen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin tuet. Mitä politiikkatoimia tehdäänkin, niiden pääpainon tulee olla yrityssektorin uudistamisessa eikä säilyttämisessä, tutkijat katsovat.
