Tasavallan presidentin Alexander Stubbin ehdotukset YK:n turvallisuusneuvoston uudistamiseksi ovat epärealistisia, arvioivat Helsingin yliopiston valtio-opin yliopistonlehtori Hanna Tuominen ja kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi Helsingin Sanomissa.
Presidentti Stubb esitti keskiviikkona, että YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten veto-oikeudesta tulisi luopua. Hän myös ehdotti, että turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten määrää kasvatettaisiin kymmeneen nykyisestä viidestä jäsenestä.
Koskenniemi toteaa, että nämä kaksi kysymystä ovat olleet keskeisiä myös uudistushankkeessa, joka on ollut YK:ssa käynnissä kylmän sodan päättymisestä lähtien.
– Näissä kysymyksissä ei ole edetty millään tavalla sitten 1990-luvun ja tuskin nytkään, hän toteaa HS:lle.
Turvallisuusneuvoston pysyviä jäseniä ovat tällä hetkellä Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat. Niiden lisäksi neuvostossa on kymmenen kiertävää jäsentä. Stubb ehdotti myös, että turvallisuusneuvostosta pitäisi voida myös erottaa jäseniä.
Yliopistonlehtori Hanna Tuomisen mukaan Stubbin ulostulo liittyy todennäköisesti Suomen omaan parhaillaan käynnissä olevaan turvallisuusneuvoston jäsenyyskampanjaan. Suomi pyrkii turvallisuusneuvoston kiertäväksi jäseneksi kaudelle 2029-2030.
– YK-politiikka on nimenomaan se areena, jossa Suomen tarvitsee tätä kampanjaa käydä. Sieltä Suomen tulee etsiä tukea niiltä tahoilta, jotka eivät välttämättä ole Suomen kanssa kaikesta samaa mieltä. Turvaneuvostovaalissa ei riitä, että ääniä saa EU:lta, Yhdysvalloilta, Kanadalta ja muilta läheisiltä kumppaneilta, vaan pitää tiedostaa se laaja globaali ulottuvuus, Tuominen toteaa.
Hän myös huomauttaa, ettei YK:n turvallisuusneuvoston uudistuksesta ole olemassa minkäänlaista konsensusta. Siksi sitä olisi vaikeaa tehdä.
Yksi ongelmista liittyy myös siihen, että turvallisuusneuvoston nykyisistä pysyvistä jäsenistä enemmistö ei ole halukas luopumaan veto-oikeudestaan.
– Edistysaskelia siis tuskin on tiedossa. Tällainen omien epärealististenkin ehdotusten tekeminen on kuitenkin osa tyypillistä YK-politiikkaa, jolla viestitään muille jäsenmaille, Koskenniemi toteaa HS:lle.
