Amerikkalaisen Atlantic Council -ajatushautomon Scowcroft Center for Strategy and Security on tutkinut tulevaisuutta pyytämällä maailman johtavia strategisteja ja tulevaisuuden tutkijoita hahmottelemaan seuraavan 10 vuoden suurimpia muutosvoimia. Lähes puolet (46 prosenttia) vastanneista odottaa Venäjän hajoavan tai menettävän toimintakykynsä vuoteen 2033 mennessä.
Kaksi kertaa suurempi osuus (21 prosenttia) tutkijoista piti Venäjää todennäköisimpänä romahtavana valtiona kuin Afganistania. Vastanneista 40 prosenttia odottaa Venäjän hajoavan sisäisesti vuoteen 2033 mennessä joko vallankumouksen, sisällissodan, poliittisen hajaannuksen tai muiden syiden takia. Tämä näkemys on 49 prosentilla eurooppalaisista ja 36 prosentilla yhdysvaltalaisista tutkijoista.
Maailman ydinasevaltojen määrä kasvaa myös, koska yhteistyö ydinaseiden leviämiseksi heikkenee. Vain yksi kahdeksasta tutkijasta (13 prosenttia) uskoo, ettei vuosikymmenessä synny yhtäkään uutta ydinasevaltaa. Irania piti todennäköisimpänä uutena ydinasevaltana 68 prosenttia vastanneista. Suurin osa vastaajista (58 prosenttia) piti kuitenkin todennäköisenä, että ydinasetta ei käytetä 10 vuoden sisään. Niistä 31 prosentista, jotka uskoivat ydinasetta käytettävän, uskoi sen käyttöön alueellisessa konfliktissa eikä globaalisti. Venäjä mainittiin useimmin (14 prosenttia) mahdollisena käyttäjänä.
70 prosenttia tutkijoista uskoo Kiinan aloittavan sotilasoperaation Taiwanin liittämiseksi Kiinaan. Tähän konfliktiin uskottiin enemmän kuin Venäjän ja Naton väliseen konfliktiin. Vain kaksi kymmenestä ei usko siihen. Silti 40 prosenttia vastaajista uskoi Kiinan ja Yhdysvaltojen talouksien olevan 10 vuoden päästä vain vähän nykyistä riippumattomampia toisistaan.
Yhdysvaltojen säilymiseen suurimpana sotilasmahtina uskoi 70 prosenttia vastanneista, ja 50 prosenttia uskoi sen säilyttävän myös teknologisen etumatkansa. Mutta vain kolme kymmenestä uskoi, että Yhdysvallat pysyy maailman johtavana talousmahtina.
Talouden epävakauden kasvu johtaa vuosien 2008–2009:n kaltaiseen finanssikriisiin tutkijoista 76 prosentin mielestä. Heistä 19 prosenttia uskoi näitä kriisejä mahtuvan vuosikymmeneen peräti kaksi tai kolme. Uuteen koronaviruksen kaltaiseen globaaliin pandemiaan uskoi 49 prosenttia vastanneista.
Demokratioiden odotetaan tutkijapiireissä kokevan vaikeuksia. Niistä 37 prosentista, jotka uskoivat demokratioiden määrän vähenevän, 68 prosenttia ennusti syiksi populististen ja nationalististen liikkeiden nousun. Yli puolet (53 prosenttia) tutkijoista ennustaa sosiaalisen median vaikuttavan enemmän kielteisesti kuin myönteisesti demokratiaan. Nopea teknologinen kehitys nähtiin myös yhdeksi demokratian uhaksi.
Kansainvälisen turvallisuusarkkitehtuurin tutkijat näkevät säilyvän pääosin muuttumattomana. Naton muuttumattomuuteen uskoi 82 prosenttia vastanneista, ja 64 prosenttia uskoo, että YK:n turvallisuusneuvosto ei laajene vuoteen 2033 mennessä.
