Noin 20 prosenttia venäläisistä toivoo äskettäin julkaistun mielipidemittauksen mukaan voivansa muuttaa pois maasta. Nuorten ikäluokkien keskuudessa muuttohalukkuus näyttäisi olevan vielä tuntuvasti suurempaa: 15–29-vuotiaista vastaajista peräti 44 prosenttia haluaisi asua ulkomailla, mittauksen toteuttanut Gallup’s Migration Research Center raportoi.
Suosituimpia kohdemaita olivat vastausten mukaan Saksa (15 prosenttia) ja Yhdysvallat (12 prosenttia).
– Muuttoaikeet eivät tietenkään ole sama asia kuin todellinen muutto, mutta luvut ilmentävät Venäjällä laajalle levinnyttä tyytymättömyyttä, maan asioiden nykytilaan, professori Gwendolyn Sasse ja tutkija Félix Krawatzek toteavat The Washington Post -sanomalehteen kirjoittamassaan artikkelissa.
– Nuoret ihmiset ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä myös kotimaassa. He olivat Moskovan taannoisten mielenosoitusten etulinjassa vaatimassa itsenäisille ehdokkaille ja opposition kandidaateille mahdollisuutta osallistua syyskuussa järjestettäviin paikallisvaaleihin, he muistuttavat.
Muuttohaluiset eivät kannata Vladimir Putinia
Berliinissä toimivassa Itä-Euroopan ja kansainvälisen tutkimuksen keskuksessa (ZOiS) työskentelevät Sasse ja Krawatzek kertovat havainneensa, että yhteydet ulkomailla asuvaan henkilöön sekä ajan viettäminen toisessa maassa ennustavat hyvin venäläisnuorten muuttohalukkuutta.
Havainto perustuu ZOiSin vuonna 2018 toteuttamaan tutkimukseen, johon osallistui 2 000 iältään 16–34-vuotiasta nuorta venäläistä viidestätoista eri miljoonakaupungista.
Tutkimuksessa muuttohalukkuuden kanssa korreloivat selvästi niin sanotut monikansalliset yhteydet, kuten aiempi muuttokokemus, ulkomailla asuvat sukulaiset ja ystävät, omat kokemukset ulkomaanmatkoista sekä rahalähetysten vastaanottaminen ulkomailla asuvilta sukulaisilta tai ystäviltä.
– Analyysimme paljasti, että nuoret venäläiset, jotka haluaisivat muuttaa johonkin EU-maahan, ovat merkittävästi keskimääräistä vähemmän todennäköisesti äänestäneet Vladimir Putinia ja asuvat usein Moskovassa tai Pietarissa, mikä korostaa näiden kaupunkien kansainvälisiä yhteyksiä, Sasse ja Krawatzek toteavat.
Putinin kannatus oli tuntuvasti keskimääräistä alhaisempaa erityisesti niiden keskuudessa, joilla oli korkeampi koulutus tai monikansallisia yhteyksiä EU:hun, Yhdysvaltoihin tai Kanadaan. Monikansallisilla yhteyksillä on tutkimuksen mukaan myös selvä kytkös alhaisempaan luottamukseen Venäjän ortodoksista kirkkoa, turvallisuuskoneistoa ja paikallista pormestaria kohtaan.
Pettymys johtaa protesteihin
Tutkimustulokset ilmentävät Sassen ja Krawatzekin mukaan sellaisia yhteiskunnallisia muutoksia, jotka todennäköisesti edellyttävät toimia Venäjän poliittiselta johdolta.
– Ei ole mahdollista ennustaa, milloin maastamuuttoaikeet voisivat realisoitua, mutta löydökset viestivät merkittävästä haasteesta Venäjän hallintoa kohtaan, he sanovat.
– Nuoren sukupolven täyttymättömät taloudelliset ja poliittiset odotukset saattaisivat johtaa korkeampiin muuttolukuihin ja korkeasti pätevöityneen työvoiman menettämiseen. Tämä vaatii uutta narratiivia puhuttelemaan kautta maan nuoria venäläisiä, jotka yhä useammin kääntävät selkänsä valtiosektorin huonosti palkatuille töille ja jotka osallistuvat hyvin näkyvästi paikallisvaaleja edeltäviin mielenosoituksiin Moskovassa, Sasse ja Krawatzek toteavat.
