Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju pitää julkisuudessa esillä olleita hallituksen kehysriihessä pöydällä olevia veroratkaisuja tervetulleina.
Riihestä odotetaan päätöksiä myöhemmin keskiviikkona. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallitus on alentamassa yritysten yhteisöveroa kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin. Iltalehden tietojen mukaan keskituloisille oltaisiin kohdistamassa veronalennuksia. Lisäksi ylimpiä marginaaliveroja oltaisiin laskemassa tuntuvasti.
Jos tällainen veropaketti toteutettaisiin, olisivatko nämä aitoja kasvutoimia?
– Nämä olisivat aitoja kasvutoimia. Jotta ne olisivat aitoja, nämä kaikki pitäisi tehdä ja sen lisäksi pitäisi tehdä vielä kunnollisia rakenteellisia uudistuksia, kuten selvät panostukset maahanmuuttoon ja koulutuksen lisäämiseen. Yksittäisenä liikkeenä mikä tahansa näistä olisi aivan liian pieni, ekonomisti arvioi Verkkouutisille.
Kangasharju muistuttaa, että verouudistuksia ei tehdä suhdannenäkökulmasta.
– Näitä ei saisi ajatella sitä kautta, mikä suhdannetilanne on nyt vaan pitäisi ajatella, mikä on hyvä ratkaisu pitkän aikavälin talouskasvun ja kestävyysvajeen nujertamisen näkökulmasta. Siihen nämä ovat ehdottoman hyviä keinoja.
Kangasharjun mielestä yhteisöveron alentaminen olisi oikeansuuntainen toimi.
– Yhteisöveron alentaminen lisäisi investointeja sekä monikansallisten yritysten voittojen näyttämistä Suomessa. Keskimäärin se lisäisi yritysten voittoja valmistuneiden investointien kautta. Sen lisäksi rahaa tulisi investoinnin valmistuessa lisääntyneen työllisyyden kautta: uuteen tehtaaseen tarvitaan ihminen töihin. Ihmiselle pitää maksaa palkkaa, josta maksetaan veroja, ja nettopalkasta ostetaan vielä ruokaa ja muuta, joten sieltäkin kertyy arvonlisäveroja, Kangasharju havainnollistaa dynaamisia vaikutuksia.
Yhteisöveron laskeminen 18 prosenttiin tarkoittaisi, että yritysten verotus painuisi Suomessa Euroopan maiden keskiarvon alapuolelle.
– Yhteisövero pitäisi saada 15 prosenttiin asti. Tarvitsemme selkeän viestin, että peli muuttuu ja että nyt halutaan kasvua. Yksittäisellä ruuvilla se lukko ei avaudu vaan tarvitaan isompi paketti, Kangasharju muistuttaa.
Iltalehden tietojen mukaan veroalennuksia kohdistettaisiin muun muassa keskituloisille, noin 3300 euroa kuussa tienaaville.
– Tulivatpa veronalennukset kenelle vaan, niin se olisi elvyttävä toimi ja kyllähän se lisäisi ostovoimaa, Kangasharju toteaa.
Kaavailuissa on tiettävästi myös ylimpien marginaaliverojen alentaminen. Suomessa on länsimaiden korkeimpiin lukeutuva ansiotulojen marginaaliverotus. Helsingin Sanomien tietojen mukaan ylimmät marginaaliverot oltaisiin rajaamassa 52 prosenttiin.
Marginaaliveroprosentti kertoo paljonko verot nousevat, kun tulot kasvavat. Jos marginaalivero on 50 prosenttia, se tarkoittaa, että sadan euron palkankorotuksesta jää käteen 50 euroa.
Veronmaksajain Keskusliiton mukaan palkansaajan ylin marginaalivero on tänä vuonna 59,3 prosenttia, johon pääsee 98000 euron verotettavilla ansiotuloilla.
– Ylimpien marginaaliverojen laskemisella olisi hyvät dynaamiset vaikutukset, kun ihmiset rupeavat ahkeroimaan enemmän ja menevät urallaan eteenpäin, Kangasharju toteaa.
Ylimpiä marginaaliveroja on laskettu muun muassa Tanskassa vuonna 2009 ja Ruotsissa vuonna 2020 noin viidellä prosenttiyksiköllä, ja molempien osalta tutkimusnäyttö on Kangasharjun mukaan ollut hyvä.
– Itserahoittavuusaste on tutkimuskirjallisuuden perusteella erinomainen. Yleensä veronalennukset lisäävät kaikkien kulutusta, mutta tässä on pointti kannustaa sitä porukkaa, joka on osaavinta ja koulutetuinta mutta joita järjestelmä tällä hetkellä eniten rankaisee eli lisäeurosta jää alle puolet käteen. Eli kannustetaan niitä työntekijöitä, joilla olisi parhaimmat mahdollisuudet myötävaikuttaa talouskasvuun. Sitä kautta talouteen saadaan dynaamista vaikutusta, hän havainnollistaa.
Itserahoittavuusaste tarkoittaa, että verotuottojen määrä on pysynyt käytännössä samana verokannan laskusta huolimatta.
– Tämä olisi merkittävä ja tervetullut alennus ja siinä tutkimusnäyttö on kaikkein vahvimmillaan. Siinä riskitkin olisivat pienimmillään, Kangasharju muistuttaa.
Risto Murron kasvuriihi-työryhmä antoi raporttinsa helmikuun lopussa. Raportin ehdotusten toimeenpanoa odotetaan myös riihestä.
Murron kasvutyöryhmän ehdotuksista Kangasharju nostaa esiin pohdinnan, toteutettaisiinko yhteisöveron alentaminen suoralla verokannan laskulla vai Murron työryhmän ehdottamalla kohdennetulla t&k-investointivähennyksellä.
– Yleinen verokannan lasku olisi hallinnollisesti yksinkertaisempi. Pysyvämmän veroprosentin laskun kautta ei tulisi uusia reikiä veropohjaan. Ylipäänsä toimet ovat tehokkaita silloin, kun tiedämme niiden olevan pysyviä, ja se ehtisi vaikuttaa käyttäytymiseen, Kangasharju arvioi.
Työryhmä esitti myös muun muassa perintöveron korvaamista luovutusvoittoverolla.
– Siitä tutkimusnäyttö on ristiriitaista. Perintövero kyllä vääristää käyttäytymistä, mutta mikä olisi korvaava vero, niin sen arviointi menee sotkuiseksi, Kangasharju huomauttaa.
Kangasharjun mukaan on selvää, että merkittävä veropaketti heikentää tilapäisesti julkista taloutta.
– Julkisen talouden alijäämä kyllä lisääntyy hetkellisesti. Korkeimpien marginaaliverojen laskukaan ei heti maksa itseään takaisin, vaan vasta ajan kanssa. Kyllä siinä täytyy tehdä jotain kompensoivia toimia ainakin hetkellisesti. Kompensoinnin voisi tehdä esimerkiksi varallisuuden myynnillä. Toinen mahdollisuus olisi muuttaa listaamattomien yhteisöjen verotusta. Jos sen tekisi yhdessä yhteisöveron merkittävän laskun kanssa, niin minkään yrityksen verotus ei kiristyisi, mutta kaikilla listaamattomilla yrityksillä se tulisi neutraalimmaksi, Kangasharju pohtii.
