Euroopan puolustusvirasto EDA:n toimitusjohtaja Jiří Šedivý, entinen Tšekin asevoimien komentaja, kertoo Defense Newsin haastattelussa Euroopan tykistöammusten hankinnan kiihtyneen ja kasvaneen. Sen päämäärä on ensisijaisesti ollut Ukrainan tukemisessa, mutta myös kansallisiin varastoihin on hankittu täydennystä.
Kymmenen EDA:n jäsenmaata hankkii 155 mm:n tykistökranaatteja viraston kautta 60 puitesopimuksen perusteella. Šedivýn arvion mukaan tilausten volyymi on tähän mennessä noin 350 miljoonaa euroa.
Hän huomauttaa, että EDA on kuitenkin vai yksi pala mosaiikissa, jossa on paljon kahdenvälistä toimintaa. Lisäksi Ruotsi, Saksa ja Ranska ovat avanneet omat tykistöammushankintansa, jotta muutkin voivat liittyä niihin mukaan. Naton logistiikka- ja hankintavirasto NSPA:lla on myös aiheeseen liittyvää toimintaa.
Šedivý kuitenkin selventää, että hankinnat eivät ole EDAn ydintoimintaa, joten aloite EU:n 155 mm:n ammushankinnasta merkitsi työnjaon uudelleenjärjestelyjä virastossa. Jäsenmaista ei toistuvista pyynnöistä huolimatta ole saatu edes väliaikaista asiantuntija-apua. Virasto onnistui kuitenkin tekemään teolliset sopimukset ammuksiin neljää 155 mm:n haupitsityyppiä varten: puolalaista Krabia, slovakialaista Zuzanaa, saksalaista Panzerhaubitze 2000:ta ja ranskalaista Caesaria. Yksi koko sopii kaikille -ratkaisua ei ole, hän huomauttaa.
Neljään haupitsityyppiin on Šedivýn mukaan lisäksi kahdenlaisia ammuksia, joissa on joko pitempi kantomatka tai suurempi räjähde. Lisäksi ammukset koostuvat neljästä komponentista, ja vain harva valmistaja pystyy valmistamaan niitä kaikkia. Kun kaikki nämä yhdistetään, syntyy 36-soluinen taulukko. Silti vain 12-henkinen ryhmä pystyi viemään loppuun kaikki 60 puitesopimusta.
Sopimuksille on Šedivýn mukaan yhä varakapasiteettia jopa miljardin euron arvosta, mutta ne tarkoittavat tuotantosopimuksia, joiden toimitusaika on tällä hetkellä 12–24 kuukautta. Vasta viime toukokuussa toimitettiin ensimmäinen EDA:n kautta tehty tilaus, joka oli tehty viime kesänä.
Hän huomauttaa myös, että tilaukset ovat täysin kiinni jäsenvaltioiden tahdosta rahoittaa niitä. 155 mm:n ammusten hinta on noussut paljon Venäjän hyökkäyssodan alusta ja voi olla nyt 4 000:sta 10 000 euroon, koska suuri kysyntä nostaa hintaa ja vaikuttaa koko tuotantoketjuun. Sitten tulevat vielä työvoimakustannukset ja inflaatio. Ei ole olemassa reilua hintaa, on vain markkinahinta, hän toteaa.
Šedivýn mukaan kellään ei ole täydellistä kuvaa ammusteollisuuden kapasiteetista ja siitä, kuinka paljon se on jo toimittanut Ukrainaan. Osa jäsenmaista kertoo, mitä he toimittavat, osa ei kerro. Koska toimitaan kaupallisen kilpailun ympäristössä, tuottajatkin varovat paljastamasta kaikkia kustannuksia.
