Yli tuhat päivää kestänyt Ukrainan sota on ajautunut tilanteeseen, jota voi luonnehtia puolustajan kannalta ”kiirastuleksi”, arvioi Itävallan asevoimien eversti Markus Reisner.
Viimeisen vuoden aikana venäläisjoukot ovat miehittäneet noin 4 500 neliökilometriä ja ukrainalaiset noin 500 neliökilometriä pääosin Kurskin alueella, jonne tehtiin yllätysisku viime vuoden elokuussa.
Markus Reisnerin mukaan Kreml on voitolla pitkällä rintamalinjalla käytävässä kulutustaistelussa ja pyrkii edelleen strategisella tasolla tuhoamaan Ukrainan kriittistä infrastruktuuria. Siitä noin 80 prosenttia on tuhoutunut tai kärsinyt mittavia vahinkoja.
Ukrainan ilmatilaan lähetetään joka kuukausi jopa yli 2 000 räjähdedroonia kuluttamaan maan rajallisia ilmatorjuntaohjuksia. Kahden tai kolmen viikon välein risteilyohjuksilla moukaroidaan tehtaita ja muita kohteita.
Myös Ukraina on tehnyt onnistuneita vastaiskuja lennokeilla. Pelkästään tammikuun aikana droonit vaurioittivat kahta kolmasosaa Venäjän 30 suurimmasta öljynjalostamosta.
– He käyttävät pitkän kantaman drooneja hyökätäkseen tärkeitä kohteita vastaan Venäjällä. Nämä ovat olleet pääasiassa öljyteollisuuden laitoksia, eversti sanoo tilannekatsauksessaan.
Hänen mukaansa ukrainalaiset ovat käyttäneet erittäin innovatiivisia teknologioita Venäjän ilmapuolustuksen ohittamiseksi. Toistaiseksi on epäselvää, pystytäänkö iskuja ylläpitämään tarpeeksi kauan merkittävien vahinkojen aiheuttamiseksi.
Kremlillä on tällä hetkellä noin 700 000 sotilasta pitkällä rintamalinjalla. Ukrainan asevoimien rintamavahvuus on noin 400 000 sotilasta, mutta tämän lisäksi 400 000 sotilasta on joko reservissä tai turvaamassa maan pohjois- ja koillisrajaa.
– Ongelmana on, että prikaatien välit ovat kasvamassa yhä suuremmiksi. Tämä synnyttää heikkoja kohtia, joita venäläiset etsivät ja yrittävät hyödyntää. Keskimääräinen Ukrainan asevoimien prikaati pitää hallussaan 27 kilometrin rintamaa vain neljällä jalkaväkipataljoonalla. Tämä kertoo siitä, miten paljon tätä on jouduttu venyttämään, Reisner toteaa.
Kreml on pystynyt toistaiseksi korvaamaan tappionsa tuomalla etulinjaan jatkuvasti uusia sotilaita. Venäjän ilmavoimien käyttämiin liitopommeihin ei ole myöskään löydetty tehokkaita vastatoimia. Viime vuoden aikana niitä käytettiin noin 44 000 kappaletta.
Markus Reisner huomauttaa Venäjän johdon suhtautuvan mahdolliseen sodanjälkeiseen demilitarisoituun vyöhykkeeseen täysin eri tavalla kuin länsimaat. Euroopassa puskurivyöhykkeen ajatellaan kulkevan Venäjän ja Ukrainan rajalla, mutta presidentti Vladimir Putin haluaa itselleen käytännössä kaiken Kiovan itäpuolelta. Tällä tavoin hän voisi estää pitkän kantaman iskut lennokeilla tai Storm Shadow -risteilyohjusten kaltaisilla länsiaseilla kohti Moskovaa.
– Venäjän sosiaalisessa mediassa tämä ajatus on jo käynyt selväksi. Käytännössä miehitettyjen alueiden lisäksi ehkä kaikki Dnepr-joen itäpuolella. He haluavat lisäksi estää ukrainalaisten pääsyn Mustallemerelle. Odessan hallinta toisi Venäjälle maasillan Transnistriaan. Ukraina menettäisi samalla pääsyn merelle ja tärkeisiin luonnonvaroihin, Reisner sanoo.
Everstin mukaan eurooppalaiset eivät ole vieläkään ymmärtäneet Kremlin vaatimusten laajuutta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin linjalla voi olla merkittäviä seurauksia Ukrainalle ja muulle Euroopalle.
– Putin on jo saavuttanut merkittävän voiton. Miksi? Presidentti Barack Obama kutsui Venäjää vuonna 2014 alueelliseksi suurvallaksi. Trumpin puheiden perusteella hän pitää Venäjää kilpailijana eli käytännössä samantasoisena toimijana. Putin on päässyt takaisin globaalille areenalle, mikä oli hänen tavoitteensa vuoden 2014 jälkeen, upseeri varoittaa.
