Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n teettämän tutkimuksen mukaan yhä useampi SAK:laisten liittojen työssäkäyvä jäsen kokee työelämän laadun heikentyneen.
Asia selviää tänään julkaistusta Hyvän työn mittarista, joka mittaa työelämää kymmenen eri laatukriteerin avulla. Kriteereistä yhdeksässä kehitys on kääntynyt negatiiviseksi.
– Huonoksi määriteltävän työn osuus on noussut vuodesta 2022 neljä prosenttiyksikköä ja on nyt kymmenen. Tämä tarkoittaa, että noin 20 000 työntekijää on siirtynyt laadultaan huonoon työhön kahden viime vuoden aikana, SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen sanoo tiedotteessa.
Työelämän laadun heikkeneminen koskee laaja-alaisesti työn eri osa-alueita.
– Erityisesti ovat huonontuneet työntekijöiden toimeentulo ja kokemus työsuhteen varmuudesta.
Mitatuista kriteereistä ainoastaan työtahti on keventynyt viimeisen kahden vuoden aikana.
Vuosien 2020–2023 ostovoiman lasku kurjisti SAK:n mukaan etenkin naisvaltaisten alojen tilannetta.
– Ostovoiman heikentyminen voi selittää huonon työn osuuden lähes kaksinkertaistumisen naisvaltaisella yksityisellä palvelualalla edelliseen, vuoden 2022 mittaukseen, verrattuna, Näätänen sanoo.
Tutkimuksen aineisto kerättiin maalis-huhtikuussa 2024. Mittari on julkaistu edellisen kerran kaksi vuotta sitten.
