Työmarkkinoiden näkymät ovat hieman synkentyneet syksyn aikana, kertoo tiistaina julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön syksyn työmarkkinaennuste.
Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,4 prosenttiin ja vielä ensi vuonna 8,5 prosenttiin. Vuonna 2026 työllisyyskasvun elpyminen laskee työttömyysasteen 8,4 prosenttiin.
Myös 20-64 -vuotiaiden työllisyysaste laskee tänä vuonna yli prosenttiyksiköllä suhdanteen viilentymisen seurauksena. Ministeriön mukaan käänne kasvuun nähdään vasta vuonna 2026, kun työllisyysaste päätyy 77,2 prosenttiin. Taso jää alhaisemmaksi kuin vuonna 2023.
Työllisten lukumäärä kasvaa jo ensi vuonna 14000 hengellä ja vuonna 2026 vielä 27000 hengellä pääasiassa voimakkaasti kasvaneen maahanmuuton ansiosta.
– On hyvä havaita, että meillä työllisten määrä on pysynyt varsin korkealla tasolla. Kun työvoiman määrä on lisääntynyt, niin työllisyysaste on laskenut ja työttömyys on jonkin verran kasvanut, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, työministeri Arto Satonen (kok.) kommentoi tilannetta Verkkouutisille.
Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut ministeriön mukaan oletettua enemmän. Ministeriö arvioi, että pitkäaikaistyöttömiä on tänä vuonna 96000 ja ensi vuonna 106000. Kasvu jatkuu myös vuonna 2026.
– Kyllä kaiken lähtökohta on talouskasvun käynnistyminen. Jos vuosille 2025 ja 2026 tehdyt talouskasvuennusteet toteutuvat, se automaattisesti auttaa koko työllisyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä, Satonen muistuttaa.
– Työnvälitykseen on tehty isoja uudistuksia, eli TE-palveluiden järjestäminen siirtyy ensi vuoden alusta kunnille. Tavoite on ollut se, että palvelut tulisivat lähemmäs ja voitaisiin henkilökohtaisemmin palvella asiakkaita. Työttömyyskassat ovat tulleet tänä syksynä mukaan työnvälitykseen. Yksityinen työnvälitys ja sen yhteistyö julkisen kanssa on keskeinen asia myös, Satonen taustoittaa hallituksen toimia.
Ministerin mukaan hallituksen työllisyystoimissa ollaan tilanteessa, jossa putkessa on ja pääosin voimaan on tullut toimia, joille valtiovarainministeriö on laskenut yli 80000 positiivisen vaikutuksen.
– Nämä ovat erittäin merkittäviä toimia, jotka koko volyymilla alkavat realisoitua siinä vaiheessa, kun suhdanne kääntyy ja työn kysyntä kasvaa. Toimilla tähdätään siihen, että avoimet työpaikat ja niin sanotut piilotyöpaikat täyttyvät nopeammin. Tehdyt toimenpiteet alkavat vaikuttamaan jo ensi vuoden puolella. Vuosina 2026 tai 2027 saadaan varmaan jo selvästi parempia lukuja, Satonen arvioi.
Työministeri toivoo, että käynnistyneellä työmarkkinaneuvotteluiden kierroksella ratkaisut löytyisivät ilman työtaisteluita. Satonen nostaa yleisellä tasolla esiin kolme keskeistä asiaa.
– Neuvottelijoilla on paras tieto siitä, millainen palkanmaksukyky yrityksillä on, ja millainen tuottavuuskehitys omalla alalla on ollut. Yleisellä tasolla voin sanoa, että ratkaisuissa olisi tärkeää huomioida työllisyysvaikutukset, Suomen kustannuskilpailukyky suhteessa muihin maihin vientiä silmällä pitäen ja toisaalta ostovoima. Nämä kolme asiaa ovat ratkaisussa keskeisiä, Satonen toteaa.
