Eduskunta käsitteli tällä viikolla opposition välikysymystä vientivetoisesta palkkamallista.
Oppositio arvosteli sitä, että vientimalli kirjataan lakiin. SDP syytti hallitusta ”sopimusyhteiskunnan” romuttamisesta. Keskustan mielestä laki ei tue sopimista työmarkkinoilla. Myös ammattiliitot ovat muistutelleet, että muissa Pohjoismaissa työmarkkinamallit perustuvat lainsäädännön sijaan sopimuksiin.
Palvelualan työnantajia edustavan Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto muistuttaa viestipalvelu X:ssä, että alkujaan palkkamallista yritettiin työministeri Arto Satosen (kok.) toiveesta neuvotella sopijaosapuolten kesken.
– Yritettiin sopia, mutta SAK käveli ulos, Paltan neuvottelijana toiminut Aarto kirjoittaa X:ssä.
Joulukuussa päättyneissä neuvotteluissa oli mukana työntekijäpuolelta viisi SAK:n, neljä STTK:n ja neljä Akavan nimeämää edustajaa. Työnantajista olivat Paltan lisäksi edustettuina Kaupan liitto, Kemianteollisuus, Teknologiateollisuuden työnantajat ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.
SAK:n jäsenliitot ilmoittivat, ettei varsinaiseen neuvotteluvaiheeseen voida siirtyä, koska järjestöjen vaatimukseen laajentaa prosessia myös muihin hallitusohjelman työelämäasioihin ei ole suostuttu. Esillä olivat muun muassa paikallinen sopiminen, työrauhakysymykset ja työttömyysturva.
Oppositio väitti eduskunnan välikysymyskeskustelussa, että vientivetoinen palkkamalli ajaa julkisen sektorin naisvaltaiset alat palkkakuoppaan.
Tuomas Aarto sanoo, että tämäkään väite ei pidä paikkaansa. Tästä hänen mukaansa kuultiin työministerin marraskuussa järjestämässä työmarkkinaosapuolten seminaarissa, jossa oli paikalla myös Ruotsin kansallisen sovittelutoimiston pääjohtaja Irene Wennemo ja tutkimuslaitos Ratio Instituten toimitusjohtaja ja puheenjohtaja Nils Karlsson.
– Ruotsista kuultiin työ- ja elinkeinoministeriön seminaarissa vuosi siten hyvä selvitys: naisvaltaisten alojen tilanne parempi mallin aikana kuin ennen. Uusia toimintatapoja toki tarvitaan. Mutta nyt katse pois peräpeilistä, Aarto kirjoittaa.
Yritettiin sopia, mutta SAK käveli ulos. Ruotsista kuultiin TEM:n seminaarissa vuosi siten hyvä selvitys: naisvaltaisten alojen tilanne parempi mallin aikana kuin ennen. Uusia toimintatapoja toki tarvitaan. Mutta nyt katse pois peräpeilistä. #Työmarkkinat https://t.co/zlcHLeiGn0
— Tuomas Aarto (@TuomasAarto) October 17, 2024
Olisi ollut parempi, että työmarkkinajärjestöt olisivat kyenneet sopimaan uudesta työmarkkinamallista, kuten maan hallitus toivoi. Valitettavasti osa palkansaajajärjestöistä lähti pois neuvottelupöydästä ennen kuin neuvottelut ehtivät edes alkamaan. https://t.co/zmNW37XYW0
— Ilkka Oksala ✝️ 🇫🇮🇪🇺🇺🇦 (@IlkkaOksala) October 15, 2024
Vientivetoisia työmarkkinamalleja on ollut pitkään muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa 1990-luvulta ja Tanskassa 1980-luvulta alkaen. Norjassa vientialojen mallineuvotteluissa historia ulottuu 1960-luvulle. EK:n ekonomisti @LauriVuori ja juristi @SLahtiLeeve https://t.co/IodHlT4hKz
— EK (@Elinkeinoelama) October 14, 2024