Työnantajien työterveyshuoltoon käyttämä rahamäärä kasvoi Suomessa vuonna 2024 jo 1 277 miljoonaan euroon. Kustannukset nousivat vuodessa 12,2 prosenttia ja olivat keskimäärin 612 euroa jokaista työterveyshuollon piirissä ollutta työntekijää kohti.
Kelan työterveyshuoltotilaston mukaan ehkäisevän työterveyshuollon osuus kustannuksista oli 656 miljoonaa euroa ja sairaanhoidon sekä muun terveydenhuollon 621 miljoonaa euroa.
– Kustannusten kasvu hidastui edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä voivat selittää se, että työnantajat rajaavat sairaanhoitoa ja painottavat ennaltaehkäiseviä palveluita sairaanhoidon sijaan, inflaation tasaantuminen sekä etä- ja digipalvelujen käytön lisääntyminen, arvioi Kelan erikoistutkija Timo Hujanen tiedotteessa.
Kela maksoi työnantajille työterveyshuollosta korvauksia 500 miljoonaa euroa. Korvausten määrä kasvoi 6,2 prosenttia vuodesta 2023. Työntekijää kohden Kela-korvaus oli keskimäärin 240 euroa.
– Kela-korvausten kasvu on hidastunut ja työterveydenhuollon rahoitusvastuu on yhä enemmän työnantajilla, Hujanen toteaa.
Lääkärikeskukset hallitsevat työterveyshuoltoa
Työnantajien järjestämän työterveyshuollon piirissä oli vuonna 2024 noin 2,09 miljoonaa työntekijää eli 92 prosenttia palkansaajista.
Yksityiset lääkärikeskukset tuottivat palvelut 1,9 miljoonalle ihmiselle eli 92 prosentille työterveyshuollon piiriin kuuluvista. Terveyskeskuksista pääasialliset palvelunsa sai 43 000 ja työnantajien omilta tai yhteisiltä työterveysasemilta 110 000 henkilöä.
Sairaanhoitoon liittyvistä käynneistä 92 prosenttia tehtiin lääkärikeskuksiin ja viisi prosenttia työnantajien omille työterveysasemille.
Myös yrittäjien työterveyshuollon kustannukset kasvoivat. Vuonna 2025 kustannukset olivat 8,8 miljoonaa euroa ja Kela maksoi niistä korvauksia 5,7 miljoonaa euroa. Korvauksia maksettiin 15 600 yrittäjän työterveyspalveluista.