Danske Bank pitää ennusteensa Suomen talouskasvusta ennallaan. Inflaation ja korkojen laskun tukema kotimainen kysyntä ja viennin asteittainen piristyminen nostavat talouden vahvempaan kasvuun ensi vuonna.
Ennakoitu kasvu ei vielä riitä kuromaan kiinni muiden Pohjoismaiden etumatkaa elintasossa, kertoo Danske Bankin tuore suhdannekatsaus.
Sen mukaan työttömyys lisääntyy vielä muutaman kuukauden, mutta tilanne helpottuu ensi vuoden aikana. Avoimien työpaikkojen määrä on laskenut selvästi kaikilla päätoimialoilla kuluvan vuoden aikana.
Tänä syksynä avoimien työpaikkojen määrä laski selvästi myös julkisella sektorilla säästötoimien vuoksi. Syyskuussa työttömyysaste oli kausitasoitettuna 8,6 prosenttia.
Nousevasta työttömyydestä huolimatta osa yrityksistä kärsii edelleen osaavan työvoiman pulasta. Danske Bankin mukaan työllisyyden odotetaan kääntyvän loivaan nousuun ensi vuonna, kunhan rekrytointitarpeet lisääntyvät talouskasvun myötä. Ennusteen mukaan työttömyysaste laskee ensi vuonna 8,1 prosenttiin.
– Suomessa työttömyys on noussut ennakoitua nopeammin, mihin vaikuttaa ainakin yksityisen kulutuksen supistuminen ja avoimien työpaikkojen niukkuus niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki toteaa.
Danske Bankin arvion mukaan Suomen bruttokansantuote kääntyy kahden heikon vuoden jälkeen hieman vahvempaan nousuun 2025–2026. Tänä vuonna bruttokansantuotteen ennustetaan laskevan 0,3 prosenttia.
Inflaation hidastuminen tekee tilaa ostovoiman nousulle ja korkojen lasku tukee niin kuluttajaa kuin yritysten investointipäätöksiä. Vienti on jo lähtenyt varovaiseen nousuun, jonka odotetaan jatkuvan.
Protektionismin uhka tosin heittää sumuverhon kasvunäkymien ylle. Julkisen sektorin tasapainotus heikentää kokonaiskysyntää 2026. Rakentaminen kääntyy nousuun, joka vauhdittaa koko taloutta myös vuonna 2026.
Euroopan keskuspankki on laskenut ohjauskorkoja jo kolmesti tänä vuonna. Danske Bank arvioi, että keskuspankin talletuskorko asettuu 1,5 prosenttiin ensi vuoden lopulla. Ennakoitu korkojen lasku vähentää kotitalouksien korkomenoja ensi vuoden aikana noin 1,5 miljardia.
Korkojen lasku vetää kotimaista inflaatiomittaria vähitellen alaspäin. Inflaation lasku yhdistettynä ansiotason nousuun lisää ostovoimaa, joka on keskeinen ajuri yksityisen kysynnän elpymisessä. Kotimainen inflaatiomittari painui 1,1 prosenttiin lokakuussa.
Suomalaisten ansiotason nousu hidastunee hieman alle kolmeen prosenttiin tänä vuonna. Ennusteen mukaan vuonna 2025 ansiotason nousu kiihtyy aavistuksen, reiluun kolmeen prosenttiin, vaikka palkansaajapuolen vaatimukset uusissa työehtosopimusneuvotteluissa eivät toteutuisikaan.
– Työttömyyden uhka on kuluttajaa jarruttava voima. Palkankorotukset osuvat toivottavasti lankulle niin, että kotimainen ostovoima kohentuu ja samalla viennin hintakilpailukyky turvataan, jolloin työllisyys kohentuu sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kysynnästä hyötyvillä toimialoilla. Suomen julkisen talouden vakauttamistarve valitettavasti heikentää kasvunäkymiä verrattuna muihin Pohjoismaihin, Kuoppamäki sanoo.
Maailmantalouden odotetaan asettuvan uusille urille alkuvuodesta, kun Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump nousee valtaan. Muutokset Yhdysvaltojen kauppapolitiikassa saattavat johtaa tullien nousuun myös Suomesta Yhdysvaltoihin vietäville tuotteille.
Danske Bank odottaa Suomen suhteellisen kilpailukyvyn säilyvän hyvänä, koska maiden kahdenkeskiset suhteet ovat kunnossa. Kauppasodan uhka ja sen vaikutus Euroopan talouteen on kuitenkin noussut yhdeksi merkittäväksi epävarmuuden lähteeksi.
– Tulliuhasta huolimatta Yhdysvaltain elvyttävän talouspolitiikan luoma vetoapu Suomen vientikysynnälle jatkuu tulevina vuosina. Tullien inflaatiovaikutus jää todennäköisesti maltilliseksi, ja uskomme myös Fedin jatkavan koronlaskuja ensi vuotta kohden. Kipeimmät tullikorotukset osuvat todennäköisesti Kiinaan, jonka kasvunäkymiä rasittaa tullien ohella kotimaisen kysynnän heikkous, Danske Bankin seniorianalyytikko Antti Ilvonen summaa.
Suomen julkisen velan Danske Bank ennustaa nousevan jo lähes 82 prosenttiin bruttokansantuotteesta ensi vuonna.
