Työttömyyden alueellinen painopiste on siirtymässä Suomessa kohti etelää ja kaakkoa, arvioi työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) tuoreessa työmarkkinaennusteessaan.
Selvimmin edukseen erottuu Lappi. Se on ennusteen mukaan ainoa maakunta, jossa työttömien työnhakijoiden osuus työikäisestä väestöstä olisi vuonna 2028 pienempi kuin vuonna 2024.
Kaikissa muissa maakunnissa työttömyyden tason ennustetaan jäävän vuonna 2028 vuoden 2024 tasoa korkeammaksi.
TEM arvioi työttömyyden laskevan Lapissa lähivuosina kaikkein nopeimmin. Maakunnan vahvuuksiksi raportissa nostetaan matkailu, kaivosteollisuus ja uusiutuva energia. Myös rajat ylittävä työssäkäynti painaa työttömyyttä alaspäin.
Pirkanmaa kulkee vastakkaiseen suuntaan
Toisenlainen kuva piirtyy Pirkanmaalta. Siellä työttömien työnhakijoiden määrän ennustetaan kasvavan vuonna 2026 peräti 14 prosenttia, kun koko maan vastaava kasvu on keskimäärin kuusi prosenttia.
TEM:n mukaan Pirkanmaan työttömyyskehitys on tyypillisestikin muuta maata suhdanneherkempää. Alueella korostuu vientiteollisuuden merkitys, minkä vuoksi muutokset työmarkkinoilla voivat olla muuta maata voimakkaampia.
Myös Uusimaa jää ennusteessa vaisuksi. Työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut siellä jo pidempään työikäistä väestöä nopeammin. TEM arvioi tilanteen kuitenkin tasaantuvan niin, että työttömyys asettuisi lähivuosina lähelle koko maan keskiarvoa.
Pohjois-Pohjanmaan kehitys on puolestaan valoisampi. Sen ennustetaan siirtyvän lähivuosina keskimääräistä matalamman työttömyyden maakunnaksi. TEM liittää kehitystä muun muassa uusiutuvan energian ja vihreän siirtymän investointeihin.
Vuonna 2028 työttömyyden ennustetaan olevan korkeinta Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa, kun työttömien määrä suhteutetaan työikäiseen väestöön.
Keskimääräistä korkeamman työttömyyden maakuntiin lukeutuisivat ennusteen mukaan vuosina 2027–2028 myös Uusimaa, Pirkanmaa, Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Keski-Suomi.
TEM:n alue-ennuste perustuu valtakunnalliseen työttömyyteen, BKT-ennusteeseen ja väestökehitykseen. Ministeriö huomauttaa, ettei laskelma huomioi kaikkia paikallisia investointeja tai muita yksittäisiä työllisyystekijöitä.