Suomalainen ruoantuotanto keskittyy pitkälti kesäiseen vuodenaikaan. Suuri osa kesäaikaan tehtävästä työstä pyörii kausityöntekijöiden voimalla. Ukrainan sota sekä pandemia-aika on verottanut Suomeen saapuvaa kausityöntekijämäärää ja alalla on polttava osaajapula.
Proagrian Keskusten liiton toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko avaa Verkkouutisille suomalaisen ruontuotannon tämänhetkistä tilaa.
– Ei ole sellaista paluuta aikaan ennen Ukrainan sotaa tai pandemiaa. Semmoisen huippuosaamisen saaminen Suomeen on tällä hetkellä erittäin vaikeata, Mäkivuokko kertoo.
Työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla ja ala kärsii etenkin osaajapulasta. Erityisesti tilanne on hankala erikoiskasvitiloilla, joilla kasvatetaan esimerkiksi mansikkaa. Monet erikoiskasvitilat pyörivät nimenomaisesti kausityöntekijöiden turvin, eikä osaavia työntekijöitä ole Suomeen samaan tapaan ollut enää tulossa.
Viime vuodet ovat olleet haastavia Suomeen saapuvien kausityöntekijöiden osalta. Pandemia hankaloitti kausityötä tekevien matkustamista sekä työntekoa, ja sota Ukrainassa on tyrehdyttänyt kausityötä tekevän miesväestön saapumisen.
– Suomeen on tullut valtavan iso joukko ukrainalaisia kausityöntekijöitä, joilla on tuntemus maaseudun töistä. Kuitenkin raskaamman ja fyysisen työn tekijöitä on tullut aiempaa vähemmän, sillä he ovat olleet miehiä, Mäkivuokko kertoo.
Koulutuspaikkojen määrää on varaa nostaa
Vaikka työpoliittiseen tilanteeseen on jo herätty, ei nopeaa ratkaisua ole näkökentässä. Yhä useampi viljelijä joutuu miettimään kannattaako tulevana kesänä kylvää peltoja lainkaan. Kannattavuus on heikompaa, sillä kustannukset ovat nousseet ja toiseksi satoa ei välttämättä pystytä samaan tapaan korjaamaan, mikäli työntekijöitä ei ole riittävästi.
Mäkivuokon mukaan alalla on kuitenkin nähtävillä myös positiivisia merkkejä. Satakunnassa on saatu nostettua elintarvikeinsinöörien kappalemääriä ja hakijoita on myös tullut riittävästi.
– Vastaavaa viestiä on myös muilta alueilta saatu. Toisen asteen opiskelijoita on myös hakeutunut alan opintoihin, Mäkivuokko kertoo.
Koulutusjärjestelmää on pyritty myös uudistamaan. Esimerkkinä Mäkivuokko kertoo erilaisista akatemiamalleista, joissa opiskelijoille voidaan räätälöidä opinnot suoraan johonkin tiettyyn ammattiin ja tietylle työnantajalle.
Koulutusväylät sekä niiden uudistaminen vie oman aikansa. Mäkivuokko arvioi uudistusten kestoksi jopa viisi vuotta. Uudistusten jälkeen on hyvä muistaa, että opiskelijoiden valmistumisessa kestää myös oma aikansa. Tämänhetkiseen työvoimapulaan ei uudistuksista ole apua.
Korkeakouluopinnoissa on nähtävissä, että ulkomaisten opiskelijoiden määrä on noussut viime vuosien aikana. Heidän työllistymisensä tai jääminen Suomeen on myös alhaisella tasolla, eikä tätä kautta ole uuta työvoimaa nopeasti saatavilla. Koulutukseen hakeutuneiden valmistuminen ja työllistyminen vie myös oman aikansa.
– Huoli koulutuspanosten leikkauksista on olemassa. Mikäli leikkauksia kohdistuu koulutukseen, on vaarana se, että jo valmiiksi vähäinen määrä suomalaisia opiskelijoita putoaa entisestään, Mäkivuokko kertoo.
Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan Suomessa on kohtaanto-ongelma, jossa työntekijät eivät löydä työpaikkojen pariin. Työvoimapulaan pyritään vastaamaan kotimaassa sekä ulkomailla. Ongelmakohdiksi määritellään myös työn houkuttavuus sekä sen löytämisen haasteet.
LUE MYÖS:
Suomalainen ruoantuotanto taistelee työntekijöiden huomiosta
