Kansanedustaja Henrik Vuornos (kok.) tyrmää perussuomalaisten ehdotuksen uudesta pankkiverosta.
Hänen mukaansa vero päätyisi lopulta tavallisten suomalaisten maksettavaksi.
– Pankkivero kuulostaa siltä, että sen maksaivat suuret ja harmaat pankit, mutta kyllä se niin on, että kaikki verot tulevat lopulta ihmisten maksettavaksi, Vuornos sanoo Verkkouutisille.
Perussuomalaiset esitti lokakuun lopulla osana talouden tasapainottamisohjelmaansa uutta kolmen prosentin veroa pankkien korkokatteelle. Puolue arvioi veron tuottavan valtiolle noin 150 miljoonaa euroa vuodessa.
Vuornoksen mukaan veron kustannukset kohdistuisivat lopulta erityisesti velallisiin ja tavalliseen keskiluokkaan.
– Pankkiveron maksajiksi joutuisivat ennen kaikkea velalliset, eli ihan tavalliset luottokortti- ja asuntolaina-asiakkaat Suomessa.
Hän arvioi veron voivan nostaa lainamarginaaleja ja vaikeuttaa luoton saamista.
– Sekä luottokortteja että asuntolainoja olisi pykälää vaikeampi saada.
Korkokatteeseen kohdistuva vero tarkoittaisi sitä, että pankit maksaisivat veroa lainoista saamiensa korkotulojen ja talletuksista maksamiensa korkomenojen erotuksesta.
Vero ei siis kohdistuisi suoraan pankkien voittoon, vaan korkokatteeseen riippumatta siitä, kuinka paljon pankille jää voittoa muiden kulujen jälkeen.
Myös Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja ja Vaasan yliopiston taloustieteen professori Olli-Pekka Ruuskanen arvioi aiemmin Verkkouutisille, että pankit saattaisivat siirtää veron kustannuksia asiakkaille esimerkiksi lainojen hinnoissa.
Ruuskasen mukaan kaikki korkokatteeseen kohdistuvat lisäkustannukset vähentävät jollain tavalla lainanantoa ja todennäköisesti lisäävät sen kustannuksia.
Vuornos pitää pankkiveroa ongelmallisena myös Suomen kilpailukyvyn kannalta. Hän muistuttaa Nordean siirtäneen pääkonttorinsa Ruotsista Suomeen vuonna 2018.
– Ei ole montaa vuotta siitä, kun Nordea siirsi pääkonttorinsa Suomeen sen takia, että Suomi oli Ruotsia kilpailukykyisempi pankeille.
Vuornoksen mukaan Nordea on yksi Suomen suurimmista yhteisöveronmaksajista ja siten tärkeä yritys myös verotulojen näkökulmasta.
Hän varoittaa, että yksittäiseen toimialaan kohdistuvat erillisverot voivat heikentää Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten yritysten sijaintipaikkana.
– Jos asetetaan erillisveroja jollekin tietylle toimialalle, jonka ei ole vaikeaa liikuttaa pääkonttoriaan maasta toiseen, silloin otetaan tietoinen riski siitä, että työpaikat siirtyvät.
Perussuomalaiset on perustellut pankkiveroa sillä, että pankit hyötyvät korkotason noususta. Puolueen mukaan lainakorot nousevat usein talletuskorkoja nopeammin, jolloin pankkien korkokate kasvaa. Perussuomalaiset pitää tästä syntyviä lisätuottoja niin sanottuina windfall-voittoina.
Vuornos kyseenalaistaa perustelun. Hänen mukaansa korkotason noususta syntyviä tuottoja ei voida yksiselitteisesti pitää windfall-voittoina, sillä korkojen lasku vaikuttaa pankkien kannattavuuteen päinvastaiseen suuntaan.
– Kun korot laskevat, kannattavuus heikkenee merkittävästi. Windfall-tuotoksi kutsutaan aiheetonta arvonnousua. Tämä ei minusta kriteerejä täytä.
Vuornoksen mukaan julkisen talouden tasapainottamisessa pitäisi keskittyä uusien verojen sijaan menojen kasvun hillitsemiseen.
– On tärkeää, että julkisen talouden tasapainotusta hoidetaan menojen kasvua hillitsemällä eikä verotusta kiristämällä. Suomen ongelma ei ole liian pienet verot, vaan liian isot menot.