Valtiovarainministeriössä on valmisteltu taloudellista työnantajaa koskeva lainsäädäntö, joka on menossa ehkä jo torstaina valtioneuvostoon, kertoo Kauppalehti.
Keskuskauppakamarin mukaan lainsäädännössä on käytännössä kysymys ulkomaisten yritysten työntekijöiden maahantuloverosta. Kauppakamarin mukaan lainsäädännön aiheuttamat kustannukset ylittävät sen verotuotot ja muutos heikentäisi Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta.
Esityksessä on kyse siitä, että vuodesta 2023 alkaen Suomi voisi verottaa ulkomaisen työnantajan palveluksessa olevan ulkomaisen työntekijän palkkaa tämän saapuessa työskentelemään väliaikaisesti kotimaisen yrityksen työnjohto- ja valvontavastuun alaisuuteen.
Suomalaisen ja ulkomaisen yrityksen ollessa samaa konsernia taloudellisen työnantajan asema syntyisi yli 15 päivän yhtäjaksoisen tai kalenterivuodessa yli 45 päivän työskentelyn seurauksena. Jos yritykset eivät ole samaa konsernia, taloudellinen työnantaja voisi syntyä ensimmäisestä työskentelypäivästä lähtien.
– Käytännössä esimerkiksi lyhyetkin komennukset, johtoryhmän jäsenen työmatka Suomeen tai ulkomaisen rakennusinsinöörin käynti suomalaisyrityksen rakennustyömaalla johtaisivat suomalaisyrityksen velvollisuuteen selvittää, onko siitä tullut verotuksen näkökulmasta ulkomaisen työntekijän taloudellinen työnantaja, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää tiedotteessaan.
Ehdot ovat hänen mukaansa hyvin tulkinnanvaraiset, mutta niiden täyttymisestä aiheutuisi rekisteröinti- tai verovelvoitteita niin suomalaiselle yritykselle, ulkomaiselle yritykselle kuin kyseiselle työntekijällekin.
– Se, maksetaanko työntekijän palkasta veroa Suomeen vai työntekijän kotimaahan ei sinänsä ole yritysten kannalta kynnyskysymys. Sen sijaan ongelmallisia ovat taloudellisen työnantajan sääntelyn noudattamisesta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset ja veroriskit, Kujanpää sanoo.
Hänen mukaansa taloudellisen työnantajan muodostumisesta aiheutuisi yrityksille jopa tuhansien eurojen kustannukset lakisääteisten velvoitteiden hoitamisesta, vaikka kyse olisi vain yksittäisestä lyhyestä työmatkasta.
– Yritykset kantavat erityistä vastuuta verovelvoitteiden selvittämisestä tilanteessa, joka aiheuttaa työntekijälle veroriskejä niin Suomessa kuin työntekijän asuinvaltiossakin, Kujanpää sanoo.
Hän toteaa, että taloudellista työnantajaa koskevan lainsäädännön kaltainen ”maahantulovero” sekä muut verotuotoltaan pienet ja hallinnollisilta kustannuksilta suuret verot ovat omiaan heikentämään Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.
Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Maria Volanen toteaa Kauppalehdessä, että ”jos esimerkiksi valmistaja lähettää oman ihmisen paikan päälle asentamaan tai ottamaan käyttöön uutta konetta, suomalainen yhtiö joutuu tekemään kalliin analyysin siitä, koskevatko uudet työnantajavelvoitteet sitä”.
Työntekijä puolestaan joutuu maksamaan palkastaan tuplaverot sekä kotivaltiolle että Suomeen.
– Kuka enää tulee tänne tekemään mitään työtä, kun muutenkin on ongelmia saada tänne työntekijöitä, Volanen kysyy.
– Voi hyvänen aika. Eikö hallituksessa ole ketään, joka ymmärtäisi yritysten toiminnasta jotain. Esitys pitää hylätä heti, parahtaa Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola Twitterissä osoittaen sanansa valtiovarainministeri Annika Saarikolle (kesk.).
Samoilla linjoilla on Suomen Ekonomien puheenjohtaja Martin Paasi.
– Ok, hallitus, en odota enää teiltä taloutta tukevia päätöksiä, mutta voisitteko ystävällisesti lopettaa taloutta tuhoavien päätösten tekeminen, hän tviittaa.
Voi hyvänen aika. Eikö hallituksessa ole ketään joka ymmärtäisi yritysten toiminnasta jotain. Esitys pitää hylätä heti. @AnnikaSaarikko
Hallitus karkottaa ulkomaisia työmatkalaisia Suomesta – ”Täysin päätön esitys” https://t.co/VegMTPnfB6 https://t.co/VegMTPnfB6
— Jaakko Hirvola (@JaakkoHirvola) September 13, 2022
Ok, hallitus, en odota enää teiltä taloutta tukevia päätöksiä, mutta voisitteko ystävällisesti lopettaa taloutta tuhoavien päätösten tekeminen? https://t.co/TLgUNkaHea
— Martin Paasi (@MartinPaasi) September 13, 2022
