Vaikka Ukrainan tilanne muuttuisikin, ei Venäjän muodostama turvallisuusuhka katoa minnekään. Näin arvioi kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Timo Heinonen maailmanpoliittista tilannetta ruotivassa blogissaan. Venäjä ei muutu, Heinonen kirjoittaa.
Maamme maantieteellinen sijainti, pitkä raja epävakaan ja arvaamattoman Venäjän kanssa säilyy eikä myöskään ole viitteitä siitä, että Venäjän halu sotia olisi katoamassa. Euroopan on varauduttava kaikkeen, kokoomusedustaja varoittaa.
Donald Trumpin valtaannousu Yhdysvalloissa on herättänyt keskustelua niin Ukrainan asemasta kuin puolustusliitto Naton tulevaisuudesta. Heinonen katsoo Trumpin kyllä tukevan liittouman 5. artiklan pitävyyttä, mutta vaativan samalla eurooppalaisilta suurempaa vastuuta omasta turvallisuudestaan. Euroopan on Heinosen mielestä vastattava Trumpin vaatimukseen.
Jokaisen Nato-maan on panostettava puolustukseen, Heinonen toteaa. Suomessa suurin uudistustarve kohdistuu lähivuosina Maavoimiin.
– Samaan aikaan Naton kehittymisen ja Euroopan oman roolin vahvistamisen kanssa meidän tulee jatkaa määrätietoisesti oman kansallisen puolustuksen kehittämistä. Naton artikla 3 edellyttääkin jäsenmaita kehittämään omaa puolustuskykyään. Kyse ei ole vain suosituksesta, vaan liittolaisuuden peruslähtökohdasta, Heinonen kirjoittaa.
– Maamme oma vahva puolustus onkin kaiken perusta. F-35-hävittäjien hankinta, Laivue 2020 -hanke, maavoimien uudistaminen sekä puolustusvoimien jatkuva kehittäminen, resurssien turvaaminen ja tiivis yhteistyö liittolaisten kanssa vahvistavat asemaamme entisestään.
Ukrainan sodan myötä jalkaväkimiinat ovat nousseet uudelleen suomalaiseen keskusteluun. Heinonen on jo aikaisemmin ilmoittanut kannattavansa miinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumista, ja blogissaan hän korostaa miinojen käytön vaativan huolellista ja realistista arviointia. Ratkaisuja on kansanedustajan mukaan asiassa tehtävä.
– Kaikissa tilanteissa maamme puolustuksen perusta on jatkossakin asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi sekä korkea maanpuolustustahto. Tälle perustalle tukeutuu sitten kolme muuta eli Naton pelote ja puolustus, puolustusyhteistyö ja kokonaismaanpuolustus. Kokonaismaanpuolustuksen periaatteen mukaisesti maamme puolustus nojaa yhteiskunnan vahvaan tukeen.
Suomi voi myrskyisessä maailmassakin katsoa luottavaisesti huomiseen, Heinonen vakuuttaa.
– Meillä puolustuksesta on huolehdittu aina, niin tyynellä kuin myrskyisempänäkin aikana ja niin teemme tänään huomennakin.
