Viime vuoden aikana kärjistyneet maailmantalouden tuotanto- ja toimitusongelmat ovat heijastuneet voimakkaasti inflaatioon.
Samalla paine korkojen nousulle on lisääntynyt, ja esimerkiksi Nordea on todennut negatiivisten korkojen ajan olevan pian ohi. Yhdysvaltain keskuspankin ennakoidaan nostavan vuoden 2022 aikana ohjauskorkoa neljä kertaa 0,25 prosenttiyksiköllä. EKP:ltä odotetaan 0,25 prosenttiyksikön korotuksia joulukuussa sekä maalis- ja syyskuussa 2023.
Muutos voi näkyä pian myös asuntovelallisille, sillä 12 kuukauden euribor on kääntynyt selvään nousuun.
Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum muistuttaa, että Euroopan keskuspankin ensisijainen tavoite on hintavakaus.
– Euroalueen kuluttajahinnat ovat viime kuukausina nousseet poikkeuksellisen nopeasti, tammikuussa 5,1 prosenttia. Inflaation nopeutumisen taustalla on erityisesti energiainflaatio, joka selittää nyt yli puolet euroalueen inflaatiosta. Geopoliittisen tilanteen kärjistyminen pitänee energian hintoja korkeina vielä jonkin aikaa, Meri Obstbaum sanoo Verkkouutisille.
Tuotannon pullonkaulojen ohella myös talouden toipuminen pandemiasta on nopeuttanut inflaatiota. Toisin kuin Yhdysvalloissa, on palkkainflaatio ollut toistaiseksi melko maltillista euroalueella.
– Palkkojen kehitystä seurataan nyt erityisen tarkkaan. Inflaatio nopeutui vuoden 2021 aikana myös Suomessa. Inflaatio on kuitenkin ollut toistaiseksi Suomessa selvästi euroalueen inflaatiota hitaampaa.
Velkataakalla on merkitystä
Julkisen talouden velkaantumistahtia on vähätelty kuluvalla vaalikaudella, sillä Suomen on muistutettu saaneen markkinoilta hyvin matalakorkoista lainaa. Korot ovat laskeneet pandemian aikana euroalueella yleisen korkotason laskun ja Euroopan keskuspankin rahapoliittisten ostojen vuoksi.
– Vaikka Suomen julkinen velka on kaksinkertaistunut finanssikriisin jälkeen, velan korkokustannus on puolittunut. Kun korot aikanaan nousevat, ne vaikuttavat valtion korkomenoihin asteittain, kun vanhaa velkaa korvataan uudella, Meri Obstbaum toteaa.
Ennustepäällikön mukaan suurin paine Suomen julkiselle taloudelle tulee väestön ikääntymisestä. Velkataakalla on merkitystä etenkin, kun työikäinen väestö vähenee ja huoltosuhde heikkenee.
– Julkinen velka on kasvanut koronakriisissä voimakkaasti, mutta sitäkin huolestuttavampaa on se, että tämänhetkisten ennusteiden mukaan velka kääntyy uudelleen kasvuun koronakriisin jälkeenkin johtuen tulojen ja menojen rakenteellisesta epätasapainosta.
Ikäsidonnaisten menojen kasvu luo merkittävää painetta julkiselle taloudelle lähitulevaisuudessa.
– Nämä vuosittain kasvavat menot on pystyttävä rahoittamaan. Jos rahoitus nojaa velkarahaan, uhkana on velkaantumisen kierre, jota on vaikea katkaista, etenkin siinä vaiheessa, kun korot lähtevät nousuun, Obstbaum jatkaa.
