Moskovan ja Washingtonin viimeaikainen lähentyminen herättää venäläistutkija Nikita Smaginin mukaan kasvavaa huolta Iranissa, sillä muslimivaltio pelkää päätyvänsä uutta etupiirijakoa kiihkeästi tavoittelevan Vladimir Putinin hylkäämäksi.
Teheranin epäluuloja on nostattanut etenkin Valkoisen talon äskettäinen lausunto, jonka mukaan Putin ja Donald Trump jakavat yhteisen näkemyksen, että Iranin ei pitäisi koskaan saavuttaa kykyä Israelin tuhoamiseen.
– Ottaen huomioon, että Israelin hyökkäys Iranin ydinohjelmaa vastaan näyttää olevan lähempänä kuin koskaan, tämä voidaan tulkita Moskovan halukkuudeksi uhrata Teheran suuremman tavoitteen saavuttamiseksi – siis suhteiden palauttamiseksi Washingtoniin, Venäjän kansainvälisen politiikan tutkimuslaitoksella (RIAC) työskentelevä Smagin kirjoittaa analyysissaan.
Venäjän aikeisiin on hänen mukaansa suhtauduttu Iranin eliitin ja muunkin yhteiskunnan keskuudessa varauksellisesti sekä historiallisista syistä että Kremlin kieltäydyttyä äänestämästä Iranin ydinohjelmaan kohdistuneita YK:n päätöslauselmia vastaan.
– Iranilaisten pelossa, että Moskova yrittää myydä heidät, ei siis ole mitään järin yllättävää, hän toteaa.
Putinin aloitettua täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022 suhteista Iraniin on kuitenkin tullut Kremlin prioriteetti. Iran on nyt Venäjän tärkeä sotilaskumppani, ja sillä on keskeinen rooli tietyissä Moskovan kansainvälisissä taloushankkeissa, kuten pohjoisen ja etelän välisessä liikennekäytävässä.
– Niin kauan kuin läheisemmät suhteet ei-länsimaisiin valtioihin ovat Venäjälle tärkeä tavoite, Moskovan on vaikea uhrata Irania: se on liian tärkeä taloudellisesti, logistisesti ja uudenlaisen kansainvälisen yhteistyön koekenttänä, Smagin arvioi.
– Lyhyellä aikavälillä kuoppia voi kuitenkin tulla. Lähi-idän tilanne on tällä hetkellä sellainen, että Iranin asema voi muuttua dramaattisesti. Mahdollisuudet siihen, että Israel iskee Iranin ydinohjelmaa vastaan, kasvavat päivä päivältä. Trumpin äskettäinen kirje Iranin ylimmälle johtajalle viittasi samaan lopputulokseen: kirjeessä Yhdysvallat antoi Teheranille kaksi kuukautta aikaa allekirjoittaa uusi sopimus ydinohjelmastaan tai kohdata vakavat seuraukset, Smagin sanoo.
Kreml ei hänen mukaansa edes yritä suojella Irania hyökkäykseltä, koska riski suorasta yhteenotosta Yhdysvaltojen ja Israelin kanssa olisi liian suuri. Myöskään muutama Venäjän Teheranille toimittama ilmapuolustusjärjestelmä ja hävittäjä eivät Smaginin mukaan voi pelastaa maata Yhdysvaltojen ja Israelin yhteiseltä voimalta.
– Kaikesta tästä päätellen Venäjä todennäköisesti pyrkii vakuuttamaan Yhdysvalloille, ettei se puutu asiaan, jos Washington ajautuu sotilaalliseen konfliktiin Iranin kanssa. Venäjä ei voi tosissaan toivoa kykenevänsä vaikuttamaan lopputulokseen, joten sen kannattaa tarjoilla puolueettomuutensa myönnytyksenä Washingtonille. Lähi-idän suurta kriisiä ei ratkaista Moskovassa, vaan sen ratkaisee Yhdysvallat-Iran-Israel-kolmio. Venäjän kohtalona on jäädä sivuraiteelle, ennustaa Smagin.
