Ukrainan asevoimat on onnistunut saavuttamaan sillanpääaseman Hersonin alueella Dneprin vasemmalla rannalla molemmin puolin tuhottua Antonivkan siltaa. Sillanpääasemasta käytiin suurempi taistelu torstaina 6. heinäkuuta 2023, kertoo Euromaidan Pressin sotablogi.
Ensin venäläiset saivat viimein kauan pyytämänsä ohjusiskun ukrainalaisten sillanpääasemaan. Tämä ei tehonnut, vaan ukrainalaisten toiminta jatkui edelleen. Tämän jälkeen venäläiset pudottivat neuvostoaikaisia 500 kilogramman FAB-500-lentopommeja, jotka lensivät ohi kohteensa.
Välittömästi tämän jälkeen venäläiset näkivät ukrainalaisten tuovan veneillä sillanpääasemaan lisäjoukkoja Dneprin oikealta rannalta. Tämä sai venäläiset päättelemään, että lentopommitus oli ollut niin tehokas, että ukrainalaiset joutuivat nyt paikkaamaan valtavia tappioita reserveillään.
Venäläiset lähettivät hyökkäykseen vain yhden T-72-panssarivaunun olettaen sen pystyvän tuhoamaan loput jäljelle jääneet ukrainalaisasemat. Ukrainan tiedustelijat huomasivat vaunun ja välittivät viestin panssarintorjunnalleen. Pian T-72 sai osuman puolustajan panssarintorjuntaohjuksesta. Paetessaan vaunu sai kriittisen toisen osuman ohjuksest ja suistui pois tieltä.
Suurin osa Ukrainan sillanpääasemasta on Antonivkan sillan länsipuolella, mutta se on laajentunut myös itäpuolelle. Tätä itäpuolta vastaan venäläiset aloittivat valtavan tykistövalmistelun, jota seurasi jalkaväkihyökkys rynnäkköpanssarivaunujen tukemana. Venäläiset jättivät yhden panssarivaunun kauemmas selustaan tarjoamaan tulitukea, jotta he eivät jälleen menettäisi yhtä vaunua.
Venäläiset alkoivat vallata perääntyvien ukrainalaisten asemia ja rakennuksia. Hyökkäyksen suunta kuitenkin vaihtui, kun venäläiset olivat saaneet lähes koko Antonivkan itäpuolisen sillanpääaseman vallattua ja päässeet sillan luo. Tuolloin alkoi Dneprin oikealta eli vastarannalta ukrainalaisten tykistön vastaisku.
Venäläiset tajusivat joutuneensa ansaan tykistötulen alle. Ratkaisuna he päättivät yrittää läpimurtoa idästä Antonivkan sillanpään länsipuolelle. Tämä annettiin tehtäväksi pääasiassa vankien muodostamalle Shtorm Z-rynnäkköyksikölle. Venäjän 205. ja 61. prikaatien sotilaat taas jäivät varmistaan selustaan jääneitä vallattuja rakennuksia.
Shtorm Z-hyökkäys ei onnistunut ja merkittävien tappioiden jälkeen venäläiset alkoivat vetäytyä. Venäjän sodanjohdossa pääteltiin, että ukrainalaisten asemat heikkenisivät Antonivkan sillan länsipuolella, kun ukrainalaiset valtaisivat takaisin itäisen sillanpääaseman perääntyviltä venäläisiltä.
Venäläiset aloittivat hyökkäyksen Antonivkan sillan länsipuolelle etelästä Hersonin tien suunnasta. Hyökkäys kuitenkin pysähtyi ukrainalaisten puolustukseen. Ukrainan signaalitiedustelulle selvisi hyökkääjän radioviestinnästä, etteivät venäläiset olleet valmiita jatkamaan itsetuhoista hyökkäystään länsipuolelle ilman tykistö- tai ilmaiskua mieluiten FAB-500-pommeilla. Näitä iskuja ei tullut, joten venäläiset joutuivat perääntymään.
Antonivkan sillanpääaseman taistelun tuloksena oli hyökkäystä edeltäneen lähtötilanteen pysyminen. Ukrainalla on edelleen sillanpääasemansa Antonivkan sillan itäpuolella, mutta Venäjä menetti 50 miehen ja 23 panssariajoneuvon lisäksi useita veneitä ja lennokkeja.
Ukrainalaisten tarkoituksena on kuluttaa venäläisten kalustoa ja joukkoja niin paljon, että he voivat jatkaa etenemistään etelään kohti Oleshkia.
