Ukrainan presidentti Leonid Kravtšuk Valkoisessa talossa vuonna 1992. KUVA: Wikimedia Commons, The Bush Library

Ukraina menetti ydinaseensa hämärissä olosuhteissa

Edes tiedustelujohtaja ei tiedä, kuka teki päätöksen ydinaseiden luovuttamisesta Venäjälle.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Neuvostoliiton romahdettua itsenäiselle Ukrainalle jäi maailman kolmanneksi suurin ydinasevarasto. Ydinaseet luovutettiin kuitenkin Venäjälle olosuhteissa, joita maan silloinen sotilastiedustelun johtaja ihmettelee vielä vuosikymmeniä myöhemmin. Asiasta kertoo RFE/RL.

Ukrainalla oli 1990-luvun alussa monipuolinen arsenaali ydinaseita. Maan silloinen sotilastiedustelun päällikkö, kenraaliluutnantti Oleksandr Skipalskiy arvelee maan luovuttaneen lopulta 2800–4200 ydinasetta Venäjälle.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Arsenaaliin lukeutui iso joukko taktisia ydinaseita, joiden pieni koko mahdollisti niiden käytön taistelukentällä.

– Meille kerrottiin, että Venäjä oli päättänyt riistää Ukrainalta taktiset ydinaseet hinnalla millä hyvänsä. Tavoitteena oli ottaa Ukrainalta yksinkertaisimmat ydinaseet, jotka eivät vaatineet monimutkaisia varastointi- ja huoltojärjestelyjä, Skipalskiy kertoo.

Virassaan Skipalskiy määräsi alaisiaan laatimaan raportin ydinasesiirtojen keskeyttämisestä. Myös tämä raportti suositteli, ettei Venäjälle siirrettäisi ydinaseita.

Skipalskiy muistelee, kuinka Ukrainan turvallisuuspalvelun johtaja Yevhen Martšuk laittoi raportin kansioon ja kertoi vievänsä sen presidentti Leonid Kravtšukille. Kaksi viikkoa myöhemmin ydinaseiden siirto keskeytettiin.

Sitten tapahtui jotain eriskummallista.

– Se alkoi uudelleen ilman minkäänlaista selitystä. Ainakaan minulle ei kerrottu mitään, Skipalskiy sanoo.

– Uskon, että Kravtšuk teki lopullisen päätöksen itse. Mutta kuka neuvoi häntä ja mitä argumentteja hänelle esitettiin? Sitä en tiedä, Skipalskiy pohtii.

Tämän jälkeen ydinaseita siirtäneet venäläiset työskentelivät kellon ympäri saadakseen aseet pois Ukrainasta. He tuntuivat myös iloitsevan siitä, että Ukraina menetti ydinaseensa.

– Venäläiset ja heidän tukijansa Ukrainassa juhlivat avoimesti, sanoen, että puijasimme ukrainalaisia, veimme lihat ja jätimme heille vain luita, Skipalskiy toteaa.

Ukraina oli pyytänyt, että ukrainalaiset tarkastajat saisivat seurata Venäjälle siirrettyjen ydinaseiden deaktivointia. Näin ei kuitenkaan käynyt. Ukrainalaisille tarkastajille näytettiin vain rakennus, jossa deaktivoinnin kerrottiin tapahtuvan.

Sisälle heidän ei annettu mennä. Kukaan ei nähnyt, deaktivoitiinko ydinaseet oikeasti.

Skipalskiy uskoo, että tilanteeseen vaikutti Yhdysvaltojen paine. Washingtonissa haluttiin, että Kreml painostaisi Ukrainan valtionjohdon luopumaan aseista. Pelättiin, että Ukrainassa ydinaseet voisivat päätyä terroristien käsiin.

Ydinaseiden siirto ei aina sujunut rauhallisesti.

– Ivano-Frankivskin alueella sijaitsi merkittävä varastotukikohta, ja sen siviilityöntekijät alkoivat sanomaan, että [ydinaseiden] siirto on virhe, Skipalskiy sanoo.

– Jokainen, jolla oli yhtään järkeä päässä näki, että ydinaseet ehkäisevät sotaa ja ovat turvallisuustyökalu. Monet ihmiset ilmaisivat tämän epävirallisesti, ja sotilashenkilöstö lähetti jopa kirjeitä, joissa he ilmaisivat huolensa.

Lopulta ydinaseet kuitenkin siirrettiin Venäjälle. 1990-luvun alussa sotilasjohdolla oli edelleen vahvat siteet Moskovaan, eikä upseerikunta halunnut kyseenalaistaa sille annettuja käskyjä.

Ydinaseista luopuminen olikin monien mukaan valtava virhe. Myös Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton kutsui vuonna 2023 päätöstä strategiseksi erehdykseksi.

Skipalskiyn mukaan keskustelu siitä, tarvitseeko Ukraina edelleen ydinaseita, on tarpeeton.

– Yksikään valtio ei ole rakentanut ydinaseita ja samalla mainostanut sitä, Skipalskiy huomauttaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS