Vakoilupalvelut ovat pitkään yrittäneet saada agenttejaan siivoojiksi kiinnostaviin kohteisiin. Siivoojahan tyhjentää paperikoreja, ja hänellä on myös öisin pääsy monenlaisiin huoneisiin. Nykyisin tärkeät laitokset tosin tekevät siivoojilleen taustatarkastukset ja antavat heille id-kortit, joilla pääsee vain määrättyihin tiloihin.
Roskaurkinnan kehittivät omalla tavallaan huippuunsa iranilaiset opiskelijat, jotka valtasivat USA:n suurlähetystön Teheranissa vuonna 1979. Paikallinen CIA-osasto ehti tuhota arkaluontoiset paperinsa silppurilla. Opiskelijat kokosivat suurella työllä ja kärsivällisyydellä dokumentteja uudestaan. He järjestivät ja liimasivat paperisuikaleita yhteen.
Lähes samoin toimittiin DDR:n romahdettua. Kun kansanjoukot tammikuussa 1990 tunkeutuivat Stasin päämajaan Itä-Berliinissä, sieltä löytyi tuhansia säkkejä täynnä käsin revittyjä dokumentteja. Paperipaloja arvioitiin olevan noin 600 miljoonaa. Niistä koottiin alkuperäisiä asiakirjoja käsityönä ja varta vasten kehitetyllä tietokoneohjelmalla.
Myös ihmisjätökset kiinnostavat monenlaisia tiedustelutahoja. Käymäläjätteitä ja jätevesiä tutkitaan nykyään tiiviisti eri puolilla maailmaa, sillä ne kertovat sairauksien leviämisestä ja voivat antaa ennakkovaroituksia. Viemärivedessä olevien aineiden jäämät voivat paljastaa jopa terroristien pommipajan.
Huhutaan, että presidentti Vladimir Putin käyttää matkoillaan erityistä wc-istuinta, etteivät vakoojat pääse tutkimaan hänen terveydentilaansa ulosteiden tai virtsan kautta.
Kybertiedustelu antaa paljon mahdollisuuksia
Digitalisoituneessa yhteiskunnassa kyberympäristön haavoittuvuudet antavat paljon mahdollisuuksia uhkatoimijoille, joihin kuuluvat niin valtiolliset tiedustelijat kuin terroristitkin. Kyse on tietokalastelusta, salaisesta vaikuttamisesta ja sabotaasista hakkeroinnin, palvelunestojen ja verkkosivujen kaappaamisen avulla.
Valtiollinen kyberoperaatio on joko tiedustelua tai verkkohyökkäystä esimerkiksi sähköverkkoa, tietoyhteyksiä tai pankkijärjestelmiä vastaan. Kyberoperaation toteuttajan tunnistaminen on vaikeaa ja kiinni jääminen on epätodennäköistä. Jos näin kuitenkin tapahtuisi, niin teot ovat helposti kiistettävissä. Hyökkäyksestä on tarvittaessa myös helppo perääntyä.
Ensimmäisiä merkittäviä kybersotatoimia oli Stuxnet-isku vuonna 2010. Iranin ydinlaitokseen kohdistettu haittaohjelma levisi netistä eristettyihin Windows-käyttöjärjestelmän koneisiin saastutetun USB-tikun välityksellä. Se sai tietokoneen lähettämään vääriä ohjearvoja taajuusmuuntajille, jolloin sentrifugit särkyivät aiheuttaen vuosien viivästyksen Iranin ydinohjelmalle.
Ukraina on ensimmäinen totaalisen kybersodan laboratorio. Venäläiset lamauttivat joksikin aikaa Ukrainan sähköverkon jo vuosina 2015–2016. Suunnittelun ja valmistelun on arvioitu kestäneen kaksi ja puoli vuotta, joten aivan helppo ei tällainen operaatio ole.
Noin tunti ennen vuoden 2022 hyökkäystä Ukrainaan Venäjä lamautti yhdysvaltalaisen Viasatin satelliittikommunikaatiopalvelun, jota myös Ukraina käytti. Edelleen maan hallinnon ja pankkien verkkosivuja tuhosi haittaohjelma, joka oli tunkeutunut järjestelmään jo aiemmin.
Tosin Ukrainakin on menestynyt yllättävän hyvin kybersodassa. Syynä ovat olleet sekä sen ja liittolaisten etevyys että venäläisten virheet. Ukraina perusti erityisen kyberarmeijan, ja hakkeroijien verkosto aloitti toimintansa. Se on sotkenut muun muassa Venäjän armeijan palkanmaksua ja rautateiden kuljetusliikennettä.
Kiinan uhka
Nykyään Kiinan tiedustelusta ja vastavakoilusta vastaa valtion turvallisuusministeriö, jonka toiminta on noussut lännessä suurimmaksi huolenaiheeksi. Vuonna 2022 yksi brittien salaisen palvelun johtajista kertoi, että käynnissä oli seitsemän kertaa niin paljon Kiinaan liittyviä tutkintoja kuin vielä joitakin vuosia aiemmin. FBI avasi vuonna 2020 uuden Kiina-jutun joka kymmenes tunti. Kiinan tiedustelijoita kuvataan kyvykkäiksi ja he pystyvät harjoittamaan laaja-alaista vakoilua.
Varsinaisten vakoilijoiden lisäksi tiedustelulaitos tukeutuu ulkomailla oleviin kiinalaisiin opiskelijoihin, tutkijoihin ja liikemiehiin. Lain mukaan kansalaisten ja firmojen on autettava tiedustelupalvelua. Ulkomailla asuviin kiinalaisiin voidaan vaikuttaa lahjomalla tai painostamalla heidän sukulaisiaan kotimaassa. Lisäksi on arvioitu, että ainakin 40 prosenttia Kiinan diplomaateista harjoittaa jonkinlaista tiedustelua.
Kiinan ylpeys on somealusta TikTok, joka sai muutamassa vuodessa yli miljardi käyttäjää. Sen vaikutusta on pohdittu monissa valtioissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Tiktok on osin kielletty viranomaisten laitteissa. Samoin kiinalaisyhtiö Huawei on joutunut epäilysten alle. Sen laitteiden ja ohjelmistojen uhkista keskustellaan yleisesti länsimaissa. Pohjois-Amerikasta Huawei on häädetty kokonaan.
Jukka Rislakki: Tiedustelu ja vakoilu. Opit, operaatiot, agentit. 478 sivua. Docendo.
