Radio Free Europe ja Frontelligence Insight -analyysiyhtiö tutkivat Ukrainan asevoimien tekemiä iskuja Venäjän maaperällä sijaitsevia kohteita vastaan selvittääkseen, miten ne vaikuttavat sodankulkuun.
Tutkimuksessa analysoitiin iskuja sekä Venäjän sotilaskohteita että -infrastruktuuria ja energiasektoria vastaan 2024 syyskuun ja 2025 helmikuun välisenä aikana.
– Vaikka Ukrainan iskujen määrä näiden kuuden kuukauden aikana ei riitä kääntämään sodankulkua Ukrainan eduksi, iskujen toistuvuus ja onnistumisprosentti ovat paljon korkeammat kuin vuosina 2022 ja 2023. Sota on epälineaarinen prosessi, ja kuuden kuukauden havainnot voivat olla riittämättömiä, toteaa Tatarigami-nimimerkillä kirjoittava ukrainalainen evp-upseeri Bluesky-palvelussa.
Tatarigami on Frontelligence Insight -analyysiyhtiön perustaja.
– Havaitsimme, että iskut Venäjän energiasektoria vastaan aiheuttivat vähintään 610 miljoonan euron vahingot noin 6 kuukauden aikana.
Tatarigami muistuttaa, että todelliset vahingot Venäjän energiasektorille ja koko taloudelle voivat olla suuremmat. Ainakin 67 tapauksessa sadasta Ukrainan iskut onnistuivat, kun taas 33 tapauksessa hyökkäysten tulos on edelleen tuntematon tai Ukrainan osallisuutta ei voida todentaa.
– Eniten onnistuneita iskuja Venäjän sisällä sijaitsevia kohteita vastaan kirjattiin marraskuussa 2024.
Syyskuu oli menestyksekäs
Ukrainan dronet ja ohjukset iskivät useimmiten 100–150 kilometrin päässä oleviin kohteisiin. Melkein yhtä usein iskut kohdistuivat 150–200 kilometrin ja 50–100 kilometrin päähän.
– Tämä viittaa siihen, että suurin osa iskuista kohdistuu Venäjän ja Ukrainan rajan tai etulinjan läheisyyteen, Tatarigami arvioi.
Syyskuu 2024 erottuu menestyksekkäimpänä kuukautena, jolloin tapahtui suorat osumat joihinkin Venäjän suurimmista ammusvarastoista sen länsialueilla. Kyse oli strategisista Toropetsin ja Tihoretskin varastoista, jotka olivat tukeneet siihen asti etulinjan operaatioita vuodesta 2022 lähtien.
Pelkästään Toropetsin varaston tuhoutumisen arvioidaan johtaneen ammusten menetyksiin 30 000–160 000 tonnin edestä, mikä oli konkreettinen isku Venäjän logistiikkaan ja etulinjan toimitusketjuille.
– Käyttämällä arviointimalliamme ja analysoimalla jokaista kohdetta satelliittikuvien, saatavilla olevan valokuva- ja videomateriaalin sekä muun dokumentoidun tiedon avulla päättelimme, että yli puolella syyskuun ja helmikuun välisenä aikana tallennetuista iskuista oli rajallinen vaikutus, Tatarigami kertoo.
Vahinkoarvio osoittaa, että yli puolet sotilaslaitoksiin ja infrastruktuuriin kirjatuista iskuista aiheutti kohtalaista tai vähäistä vahinkoa.
– Tiimimme olettaa yhdeksi todennäköiseksi tekijäksi sen, että hyökkäyksissä käytettyjen tiettyjen ukrainalaisten dronejen taistelukärki on suhteellisen pieni.
– Vuoteen 2024 mennessä Venäjän joukot olivat paljon sopeutuneempia kuin vuonna 2022, jolloin he olettivat, että Ukrainalla ei ole juurikaan kykyä iskeä tykistön kantaman ulkopuolelle. Kun Ukraina otti käyttöön pidemmän kantaman asejärjestelmiä – kuten HIMARS-heittimet ja Scalp/Storm Shadow -risteilyohjukset – venäläiset mukauttivat toimintaansa vähentäen helppojen kohteiden määrää, Tatarigami sanoo.
Öljynjalostamot tärkeitä kohteita
Öljy- ja energiainfrastruktuurin puolella, kuten öljysäiliöt, Ukrainan iskut ovat viimeisen kuuden kuukauden aikana tuhonneet 50 säiliötä ja vaurioittaneet 47:ää.
– Useimmissa tapauksissa sekä tuhoutuneita säiliöitä että näkyvästi vaurioituneita varastotiloja ei koskaan korjattu, Tatarigami toteaa.
Asiantuntijoiden mukaan hyökkäykset jalostamoita vastaan aiheuttavat eniten vahinkoa taloudelle – enemmän kuin öljyvarikkoihin kohdistuvat iskut.
– Varovaisen arviomme mukaan Ukrainan iskut ovat aiheuttaneet kyseisellä ajanjaksolla suoria vahinkoja Venäjän taloudelle 610 miljoonan euron edestä. Kansainvälinen energiajärjestö IEA kuitenkin arvioi, että Venäjän öljynviennin kokonaistulo vuonna 2024 oli 175 miljardia euroa.
Perusteellinen analyysi Ukrainan syvien iskujen vahingoista Venäjän energiateollisuudelle. Ei ihme että Putin on ensimmäisenä vaatinut Ukrainan iskujen lopettamista. Heti toisena sanktioiden poistamista, vaikka niillä ei hänen mukaansa ole mitään vaikutusta Venäjän talouteen… https://t.co/6tXIOzYkKH
— Pekka Toveri (@PToveri) March 26, 2025
