Venäjä oli käynnistänyt täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan vain vähän aikaisemmin. Kansalaisaloite jalkaväki- eli henkilömiinat kieltävästä sopimuksesta irtautumiseksi oli kerännyt 50 000 allekirjoitusta ja eteni eduskuntaan. Samana päivänä, 7. maaliskuuta 2022, Puolustusvoimien edellinen komentaja Timo Kivinen sanoi maanpuolustuskurssin avajaisissa, että jalkaväkimiinat eivät ole Suomelle ajankohtaisia.

Ehkä ne eivät juuri silloin vielä olleetkaan. Mutta kun Ukrainan vastahyökkäys vuoden 2023 loppupuoliskolla epäonnistui, tehtiin Suomessakin Venäjän taistelustrategiasta havainto. Miinat eivät pidättelekään Venäjää, jonka taistelutaktiikkana on lautoittain etenevät sotilaat, joiden henki on halpa: eli niin sanottu ”lihamylly”.

Vielä ennen tätä havaintoa kansalaisaloitteen käsittely eduskunnassa eteni vitkaan. Puolustusvaliokunta keskusteli asiasta helmikuussa 2023, ja pian sen jälkeen ulkoasiainvaliokunta. Ulkoasianvaliokunta katsoi, että kansalaisaloitetta ei ole tarkoitettu sellaiseen lainsäädäntöasiaan, jollainen kansainvälisestä sopimuksesta irtisanoutuminen olisi. Puolustusvaliokunta ei aiemmin käymässään keskustelussa ollut aivan yhtä nihkeä, muttei aivan riemuissaankaan. Valiokunta totesi, että jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumisessa olisi kyse merkittävästä puolustuspoliittisesta ratkaisusta ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkästä linjasta, jossa korostetaan kansainvälistä oikeutta ja sopimusjärjestelmän merkitystä. Suomalaiset puolustusalan yrityksetkin olivat sanoneet, että miinojen valmistaminen olisi mainehaitta.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajana toimi tuolloin nykyinen puolustusministeri Antti Häkkänen (kok), joka sanoi viime viikonloppuna, että on määrännyt jo kesällä puolustusministeriön selvittämään ja arvioimaan jalkaväkimiinojen tarpeellisuutta ja Ukrainan sodan oppeja. Häkkänen kommentti tuli ajankohtaiseksi, koska Puolustusvoimien nykyinen komentaja Janne Jaakkola oli sanonut MTV:lla, että miinoista tulisi käydä keskustelua.

– Ensinnäkin tietysti muuttunut turvallisuustilanne, mutta myös se, että havaitsemme yhä enemmän Venäjän massamaista jalkaväen käyttöä liikkeen edistämisessä hyökkäystaistelussa. Samalla tietysti miinoihin liittyvä teknologia on kehittynyt voimakkaasti, Häkkänen sanoi Helsingin Sanomille.

Häkkänen painotti omassa kommentissaan, että hänen mielestään Suomi on vastuullinen miinoittaja ja kaikki merkitään tarkasti kartalle. Häkkäsen mukaan Suomen miinat ovat vaarallisia vain maahan hyökkäävälle osapuolelle.

Kenraali Janne Jaakkolan lauantaisen haastattelun jälkeen Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi on käynnistetty jo ainakin kolme uutta kansalaisaloitetta.

Miinat maailmalla

Ukrainassa tilanne ei osoittautunut yhtä yksinkertaiseksi. YK:n kehitysohjelman mukaan jopa yli viidennekselle suuren maan pinta-alasta on jo kylvetty miinoja. Elokuussa 2024 ne olivat vaatineet lähes 1290 siviiliuhria hyökkäyssodan alusta alkaen. Aiemmin marraskuussa Yhdysvaltain väistyvä presidentti Joe Biden lupasi lähettää Ukrainan asevoimien käytettäväksi vielä lisää henkilömiinoja. Ihmisoikeusjärjestöt kauhistuivat Yhdysvaltain päätöstä.

Vähälle huomiolle on jäänyt se, että yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan Ukrainaan lähetettävät miinat ovat uudemman sukupolven henkilömiinoja, joilla on ”viimeinen käyttöpäivä”. Ne siis muuttuvat toimintakelvottomiksi tietyn ajan jälkeen.

Muutos on peräisin presidentti Donald Trumpin ensimmäiseltä hallintokaudelta, jossa Yhdysvallat muutti omia sääntöjään henkilömiinojen käytöstä. Puolustusministeri Jim Mattisin vuonna 2017 käynnistämä arviointihanke johti vuonna 2020 muutokseen, joka sallii Yhdysvaltojen käyttää henkilömiinoja, mikäli niissä on 30 päivän kuluttua käynnistyvä itsetuhomekanismi sekä sen toiminnan varmistava varamekanismi.

”Älymiinoista” on keskusteltu jo pidempään, ja Yhdysvallat käytti deaktivointimekanismilla varustettuja miinoja jo Persianlahden sodassa 1990-luvun alussa. Myöhemmin laaditun raportin mukaan Yhdysvallat ei käyttänyt ollenkaan miinoja, joissa ei olisi ollut itsetuhomekanismia. Mekanismilla varustettuja käytettiin noin 118 000 kappaletta. Syksylle 2002 päivätyssä raportissa todetaan, että Yhdysvaltojen puolustusministeriö tunnisti ongelman siinä, etteivät itsetuhomekanismit aina toimineet. Käynnistettiin hankkeita tilanteen parantamiseksi ja pyrittiin luopumaan vanhoista siirtymäajalla.

Vuonna 2004 George W. Bushin hallinnon maamiinapolitiikka yritti tasapainotella miinojen säilyttämisen ja ihmisoikeuksien huomioimisen välillä. Vuonna 2009 presidentti Barack Obaman hallinto ruuvasi politiikkaa sen selvittämiseksi, tulisiko Yhdysvaltojenkin liittyä Ottawan miinakieltosopimukseen. Missään muualla miinoja ei olisi enää tullut käyttää kuin Korean niemimaalla. Korea onkin keskeinen tekijä Yhdysvaltojen miinapolitiikassa: Pohjois- ja Etelä-Korean välisen rajan miinapelote on tehokas. Obaman hallinto tosin määräsi, että sielläkin henkilömiinat tulisi korvata sellaisilla versioilla, joissa on itsetuhomekanismi.

Trump muutti Obaman politiikkaa siten, että miinoja voi käyttää muuallakin kuin Korean niemimaalla, mutta silloin tarvitaan puolustusministerin erillinen hyväksyntä. Tätä linjausta Biden käytti nyt hyväkseen Ukrainalle miinoja luvatessaan.

Vuonna 2020, kun Trumpin miinapolitiikka astui voimaan, puolustusministeriö kertoi tiedotteessaan miinojen kehittymisestä. Miinoilla on nykyään itsetuhomekanismi tai sisäänrakennettu deaktivointimekanismi, tiedote kuvaa. ”Älymiinojen” itsetuhomekanismi voidaan asettaa deaktivoimaan miina jopa vain tuntien päästä.

– Luotettavuus on se, että vain kuusi kappaletta miljoonasta pettää, sanoi apulaispuolustusministeri Vic Mercado.

Yhdysvaltojen lisäksi myöskään Kiina ja Venäjä eivät ole sitoutuneet Ottawan sopimukseen. Venäjä käyttää miinoja varmasti. Jos Suomi irtautuisi henkilömiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, korkean teknologian maa tuskin enää palaisi vanhaan vaan ottaisi sekin käyttöön itsetuho- tai deaktivointimekanismeilla varustettuja miinoja.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch  on argumentoinut, että turvallisempi miina ei tarkoita, että se olisi turvallinen miina. Mutta turvallista ei ole sotakaan.