Ukrainan energiatilanne on joutumassa raskaimpaan testiin koskaan. Lämmitystä tarvitaan jo lokakuussa, ja koko maan energiakapasiteetista on jäljellä enää kolmannes. Venäjä on pitänyt sitä tuhoamissotansa vakituisena kohteena jo kauan ja kiihdyttänyt hyökkäyksiään.
Asia käy ilmi kansainvälisen energiajärjestö IEA:n torstaina julkaisemasta raportista.
– Ukrainan energiantuotanto on selvinnyt kahdesta edeltävästä sodan talvesta vain ukrainalaisten rohkeuden ja selviytymiskyvyn sekä Ukrainan saaman kansainvälisen tuen ansiosta, sanoi IEA:n johtaja Fatih Birol torstaina.
Elokuussa Venäjä ampui Ukrainaan yli 200 dronea ja ohjusta. Monien kohteena oli juuri sähkön- ja lämmönjakelu. Esimerkiksi elokuun 26. päivän iskuissa Venäjä vahingoitti yhden vuorokauden aikana viittätoista eri energialaitosta ja energiansiirtoverkon osaa.
Kenties karmaisevin esimerkki energiatuotannon tuhoamisesta oli kesällä 2023 tapahtunut Kahovkan vesivoimalaitokseen liittyvän padon räjäyttäminen. Vesimassat hautasivat alleen koteja, eikä kuolleiden ja kadonneiden ihmisten määrästä ole varmuutta. Toinen karmaiseva esimerkki ei onneksi ole toteutunut: ydituho. Ennen hyökkäystä runsas puolet Ukrainan energiantuotannosta tuli maan neljästä ydinvoimalasta. Nyt yksi niistä on pois pelistä Venäjän vallattua Zaporižžjan.
Aiemmin syyskuussa Venäjällä entinen puolustusministeri ja nykyinen turvallisuusneuvoston sihteeri Sergei Šoigu sanoi, että Turkki oli pyytänyt Venäjää lopettamaan Ukrainan energiantuotannon tuhoamisen ja pitäytymään iskemästä ydinvoimaloihin. Asiasta oli tarkoitus neuvotella Qatarissa.
Soigun mukaan presidentti Vladimir Putin oli ollut jo suostumassa tähän, mutta sitten Ukraina valtasi Kurskin. Näin ollen Soigun logiikalla Ukrainan sähkön- ja lämmönjakelun tuhoutuminen Venäjän toimesta olisikin olevinaan Ukrainan omaa syytä.
Elokuun iskujen jäljiltä Ukrainassa oli noin kahdeksan miljoonaa taloutta ilman sähköä, ja energiansaantia säännöstellään jo nyt ankarasti. Monilla alueilla, pääkaupunki Kiovassakin, aikataulutetut sähkökatkot kestävät monina päivinä useita tunteja.
Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n raportin mukaan edessä olevasta talvesta on tulossa aiempi ankarampi testi, sillä kyse ei ole pelkästään sähköstä vaan myös lämmityksestä. Varsinkin kaupungeissa on käytössä kaukolämpö, ja joulukuun ja maaliskuun välillä kaikkialla Ukrainassa on päiviä, jolloin pakkasta on ajoittain kymmenen astetta.
– Tulevan talven äärimmäisen kylmän ajanjakso voi aiheuttaa huomattavaa vahinkoa koko väestölle ja valtavia paineita jo valmiiksi ylikuormittuneelle terveydenhuoltojärjestelmälle, IEA:n raportti varoittaa.
– Jos talvioloihin yhdistyy vielä riittämätön lämmön tai sähkön saanti, tämä voi johtaa uuteen pakolaisaaltoon, joka lähtee muualle Ukrainaan sekä pois Ukrainasta, koska jotkut alueet Ukrainassa muuttuvat yksinkertaisesti elinkelvottomiksi.
Näin tilanteen riskit heijastuvat myös Ukrainan naapurimaihin.
Lisäksi Ukrainan ilmoitus lopettaa alueensa kautta tapahtuva venäläisen maakaasun siirto heijastuu IEA:n mukaan varsinkin Moldovaan, jossa Venäjä-myönteinen Transnistria käyttää venäläistä kaasua. Ukrainan muista naapurimaista Puola puolestaan varoitti uuden pakolaisaallon mahdollisuudesta heinäkuussa.
IEA ehdottaa raportissaan kymmentä toimenpidettä. Niihin kuuluvat esimerkiksi vielä jäljellä olevan ukrainalaisen energiainfrastruktuurin turvaaminen, varaosien ja korjauskaluston kiireellinen lahjoittaminen, lainaaminen tai liisaaminen, energiantuotannon hajauttaminen esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimalla ja energiansiirto Euroopan unionista.
– Turvaaminen edellyttää välttämättä toimia energia-alan ulkopuoleltakin. Ylivoimaisesti tärkein on tehokas ilmapuolustus energiatarvikkeiden, tuontitarvikkeiden ja varavalmiuksien lisäksi, IEA linjaa.
– Nopea reagointi on ratkaisevan tärkeää, ja Ukrainan kumppanien on oltava luovia ja ketteriä jotta he saavat minimoitua viiveet ja autettua.
Ihmisiä käveli pimeällä kadulla Podilin asuinalueella Kiovassa sähkönsäännöstelykatkon aikana 28. elokuuta. / ROMAN PIPILEY / AFP / LEHTIKUVA
