Kiovan kauppakorkeakoulun johtaja, Pittsburghin yliopiston apulaisprofessori ja Ukrainan entinen elinkeinoministeri Tymofiy Mylovanov ripittää länsimaita sinisilmäisestä uskomisesta jännitteiden vähentämiseen Venäjän kanssa.
Niin sanotun ”de-eskalaation” opin takaa löytyy Mylovanovin mukaan yleensä kolme keskeistä pelkoa: ydinaseet ja kolmas maailmansota, että Vladimir Putinin seuraaja on vielä häntäkin pahempi ja viimeisenä ajatus siitä, että koko Venäjän lähialue voisi muuttua epävakaaksi.
Tymofiy Mylovanov viittaa X-palvelun ketjussaan Yhdysvaltain Euroopan joukkojen entisen komentajan Ben Hodgesin huomioihin. Evp-kenraalin mukaan lännen ei pitäisi pelätä Venäjän romahdusta vaan vauhdittaa sitä auttamalla Ukrainaa.
– Venäjästä voi tulla normaali maa, joka pysyy omien rajojensa sisällä. Euroopan turvallisuus paranisi vuosikymmenien ajaksi. Valmistaudu siihen, älä pelkää sitä, Hodges muun muassa sanoi.
Miten Venäjä vastasi?
Tymofiy Mylovanovin mukaan de-eskalaation doktriini ei yksinkertaisesti toimi.
– Miettikääpä – ei ole ollut yhtäkään tapausta, jossa Venäjä lieventäisi itse jännitteitä vastauksena johonkin Ukrainan tai lännen toimeen.
Ukrainalaisvaikuttaja jatkaa listaamalla läntisiä liennytysyrityksiä.
– Mustanmeren viljasopimus, energian ja maataloustuotteiden pakotteiden osittainen helpottaminen, Yhdysvaltain asettamat rajoitukset Venäjän alueelle kohdistuviin iskuihin, Ukrainan pyytämien aseiden toimitusten viivyttäminen – mikään näistä ei johtanut siihen, että Venäjä olisi de-eskaloinut, Tymofiy Mylovanov muistuttaa.
Hän myöntää, että Yhdysvaltain Ukraina-avun taannoisessa jämähtämisessä oli kyse sisäpolitiikasta. Silti avun viivästymistä on Mylovanovin mukaan pidettävä de-eskaloivana tai itseä rajoittavana.
– Mitä Venäjä sitten teki vastapainona? Puski eteenpäin, kaappasi kaupunkeja ja pommitti siviilejä.
Lännen itsepetos
Ukrainalainen asiantuntija vääntää rautalangasta, miten Moskova on toiminut läpi sodan.
– Aina kun länsi tai Ukraina on epäroinyt ja antanut Venäjälle fyysistä, maantieteellistä ja teknologista tilaa lisätä jännitteitä, se teki niin.
– Venäjä ymmärtää voimaa. Se vetäytyy, kun sille pannaan hanttiin. Se ei hyökkää, kun se kohtaa ilmatorjuntaa ja takaisin iskevää tykistöä. De-eskalaation doktriini on perustavanlaatuisesti erheellinen, koska siinä oletetaan, että Venäjän kanssa voi järkeillä ja että he vastaavat diplomatiaan.
Tymofiy Mylovanov kysyy, että mikäli tämä pitää paikkansa, miksi Venäjä sitten julisti Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin etsintäkuulutetuksi viime viikolla.
– Millainen diplomaattinen tai symbolinen ele tämä on? Onko Ukrainan presidentin legitimiteetin kyseenalaistaminen oman [Venäjän] kansan silmissä merkki siitä, että he ovat avoimia diplomatialle. Ei. Kyse on sitoutumisesta siihen, ettei diplomatiaan aiota turvautua.
– Miten Venäjä voisi edes neuvotella etsintäkuulutetun rikollisen kanssa?
Ukrainalainen professori toteaakin lännen elävän yhä itsepetoksessa ja joutuvan maksamaan tästä vielä kovan hinnan.
Paluuta normaaliin ei ole
Läntinen linja vaatisi toimiessaankin Tymofiy Mylovanovin mukaan sitoutumista ja strategista kärsivällisyyttä, jota muun muassa Yhdysvalloilta ei löydy.
Hän nostaa esimerkiksi Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivanin lausunnon siitä, miten Yhdysvaltain hiljattain hyväksymä 61 miljardin dollarin Ukrainan tuki tulee auttamaan puolustajaa torjumaan Venäjän hyökkäykset tänä vuonna ja aloittamaan vastahyökkäyksen ensi vuonna.
– Mikä ihmeen vastahyökkäys ja missä poliittisessa ympäristössä? On epävarmaa, tuleeko Yhdysvallat antamaan enää mitään lisätukea.
Lännen liennytysopin takana on Mylovanovin mukaan perustavanlaatuinen houkutus paluusta jonkinlaiseen ”normaaliin”, jossa Venäjä ei ole militaristinen ja valloitushaluinen valtio. Hän muistuttaa Moskovan kiihdyttävän nytkin vaikutusoperaatioitaan Euroopassa samalla kun Yhdysvalloissa keskustellaan siitä, voidaanko Moskovan kanssa järkeillä.
Tymofiy Mylovanovin mukaan vakausajattelun takana oleva pelko koko Venäjän lähialueen muuttumisesta epävakaaksi on sekin täysin naiivi. Hän listaa esimerkkeinä viime aikoina paljastuneista Venäjän tiedustelun iskusuunnitelmista ympäri Eurooppaa.
– Ongelma on, että alueen vakaus järkkyy jo joka tapauksessa ja jännitteiden vähentäminen on epäonnistunut.
– Vaihtoehdon voi aina toki väittää olevan pahempi – että mikäli länsi yrittää panna hanttiin Venäjälle, tulee se eskaloimaan ja ruokkimaan epävakautta vielä enemmän. Tämä on kuitenkin teoreettinen väite, jonka tueksi ei ole todisteita.
Mylovanovin mukaan sota Ukrainassa pikemminkin todistanut päinvastaista.
Hän kehottaa katsomaan Mustanmeren tapahtumia.
– Kun kaikki olivat kilttejä ja yrittivät pitää Venäjän mukana viljasopimuksessa, käytti se sotalaivojaan Ukrainan tulittamiseen joka puolelta. Kun Venäjä sitten vetäytyi sopimuksesta, pakotti Ukraina drooneillaan sen sotalaivat takaisin satamiin ja upotti niistä ison osan.
– Ja miten Venäjä vastasi? Ei mitenkään. Venäjän sotalaivat eivät enää ole uhka Mustallamerellä. Näin toimii todellinen de-eskalaatio.
Länttä on viety kuin pässiä narussa
Tymofiy Mylovanov tyrmää myös pelot ydinaseista ja Vladimir Putinin seuraajasta.
Hän muistuttaa ydinasepelotteen toimivan molempiin suuntiin. Niin kauan kun Venäjä pelkää lännen ydinaseita, pysyy henki Mylovanovin mukaan pullossa Ukrainan tapahtumista riippumatta.
Venäjä on kuitenkin hänen mukaansa osoittanut hallitsevansa mestarillisesti ydinpelotteen taktisen käytön.
– Länttä on viety kuin pässiä narussa ja se ei ole kyennyt tarjoamaan asianmukaista vastausta.
Mylovanovin mielestä ainoa realistinen vastaus Venäjälle on tehtävissä Ukrainan kautta.
– Jos Venäjä pysäytetään ja se häviää Ukrainassa, tulee Yhdysvallat näyttäneeksi, että Venäjä voidaan padota.
Diktaattori Vladimir Putinia kuvitteellisesti pahemman seuraajan pelkäämistä professori pitää naurettavana.
– Samalla logiikalla mitään hirmuhallitsijaa ei saisi syöstä vallasta. Tätä tyrannit aina sanovat alistamilleen kansoille: ympäristö on kova, olen parasta mitä on tarjolla.
– Kun tähän uskoo, he pysyvät vallassa ja muuttuvat vain raaemmiksi. Tähän länsi myös rohkaisee pelkäämällä ja olemalla haluton vastustamaan tyranneja.
Tymofiy Mylovanov vetoaa länsimaita lopettamaan itsepetoksen ja ryhtymään torjumaan Venäjää Ukrainan kautta.
– Tämä on voidaan ja pitää tehdä. Se vaati vain nykyistä parempaa taloudellista tukea – vakaata ja jatkuvaa – sekä varastoissa pölyttyvien aseiden toimittamista Ukrainaan.
There are three popular arguments behind “de-escalation” doctrine with Russia. All three are wrong
1. Fear of nukes and World War 3
2. The person after Putin could be worse than Putin
3. The entire region might become destabilized. 1/ https://t.co/J7gunn4FBe
— Tymofiy Mylovanov (@Mylovanov) May 5, 2024
