Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinto on antanut Ukrainalle luvan iskeä Venäjällä sijaitseviin kohteisiin pitkän kantaman länsiaseilla.
Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen sanoo päätöksen olleen kaivattu ja odotettu, koska tiukat puolustussodan rajoitteet ovat estäneet Ukrainaa suojautumasta riittävällä tavalla. Kouluihin, asuinrakennuksiin, sairaaloihin ja energialaitoksia vastaan kohdistuvia Venäjän iskuja ei ole kyetty ennaltaehkäisemään.
Kansanedustaja painottaa, että Ukrainalla on oltava täysi oikeus puolustautua.
– Venäjä on pystynyt operoimaan täysin rauhassa omilta kaukaisemmilta sotilaskentiltään ilman pelkoa ja vaaraa Ukrainan iskuista heidän sotilasinfrastruktuuriaan vastaan, Timo Heinonen kirjoittaa blogissaan.
Valkoisen talon kannan arvellaan muuttuneen Pohjois-Korean lähettämien sotilaiden ilmestyttyä Kurskin alueelle. Pjongjangin väitetään harkitsevan merkittävien lisävahvistusten siirtämistä Venäjän tueksi.
Helmikuun 24. päivänä 2022 alkaneen sodan aikana on laskettu kuolleen jo ainakin yli 12 000 siviiliä ja lähes 27 000 haavoittuneen. Lokakuun aikana Venäjän kerrotaan tehneen yli 1 900 pitkän kantaman lennokki-iskua Ukrainaan.
Kansanedustajan mukaan katse kääntyykin seuraavaksi Eurooppaan ja ennen muuta Saksaan, jonka Taurus-risteilyohjuksia Ukraina on jo pitkään toivonut.
– Saksan liittokansleri Olaf Scholzin tulee ilmoittaa vastaava päätös mahdollisimman pian, mielellään tänään, Heinonen sanoo.
Hän uskoo, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on tällä hetkellä jonkinlaisessa käännekohdassa.
– Eskalaationkin vaara on olemassa, mutta toisaalta länsi ei voi katsoa sivusta, kun Venäjä vetää sotaan mukaan Pohjois-Korean ja myös syventää yhteistyötään myös Kiinankin kanssa. Kiinan on kerrottu rakentavan muun muassa pitkän kantaman Garpiya-3-drooneja Venäjälle. Kiina on kuitenkin määrätietoisesti ja toistuvasti kiistänyt toimittavansa aseita Venäjälle, Timo Heinonen huomauttaa.