Läntisissä arvioissa toistuu yhä useammin oletus, että Ukraina olisi häviämässä sodan ja että sen kannattaisi pyrkiä pikaiseen rauhaan uusien tappioiden välttämiseksi.
Tämä käsitys saattaa johtua Ukrainan entisen apulaispuolustusministerin Alina Frolovan mukaan siitä, että näkyvät ja helposti seurattavat maaoperaatiot saavat uutisoinnissa suhteettoman suuren painoarvon.
– Sotia voitetaan kuitenkin strategioilla, ei taktiikalla. Ukraina kykenee osoittamaan selkeän polun, jossa Venäjä sidotaan taistelukentälle ja sille aiheutetaan lopulta sietämättömiksi käyviä tappioita, Frolova toteaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Epäilijöitä hän muistuttaa siitä, että vielä 12 päivää ennen Syyrian diktaattorin Bashar al-Assadin hallinnon romahtamista hänen asemansa vaikutti täysin turvatulta.
Vladimir Putinin helmikuussa 2022 aloittaman täysimittaisen hyökkäyssodan aikana sekä Ukraina että Venäjä ovat Frolovan mukaan kokeneet vakavia miehistö- ja kalustotappioita, eikä kumpikaan osapuoli ole kyennyt toteuttamaan laajamittaisia puolustushaarojen yhteisoperaatioita niiden kompensoimiseksi.
– Vaikka Venäjä läpäisisi Ukrainan linjat, sillä ei siis ole voimia, joilla se pystyisi hyödyntämään etulyöntiasemaansa ratkaisevalla, voittoon johtavalla tavalla, hän toteaa.
Nykyaikaisia sotia käydään maalla, ilmassa, merellä, avaruudessa sekä kyber- ja kognitiivisessa ulottuvuudessa. Ukrainalla on Alina Frolovan mielestä strateginen yliote ainakin neljällä näistä alueista ja kyky haastaa Venäjä myös kahdella muulla.
– Ilmaylivoima on sodan voittamisen kannalta ratkaisevan tärkeää. Huomattavasti pienemmistä ilmavoimistaan huolimatta Ukraina on tehokkaasti neutraloinut Venäjän ilmaherruuden. Venäjän ilmavoimat eivät pysty toimimaan syvällä, ja kuten Britannian tiedustelu on todennut, niillä ei ole ratkaisevaa operatiivista vaikutusta, koska Ukrainan ilmapuolustusjärjestelmät, Ukrainan ilmavoimien lisääntynyt läsnäolo, Venäjän ilmavoimien kriittiseen infraan kohdistuvat tehokkaat pitkän kantaman iskut sekä nopeasti kehittyviin lennokkeihin ja miehittämättömiin asejärjestelmiin perustuva uusi ilmaherruuskonsepti estävät sen, Frolova sanoo.
Venäjän Mustanmeren laivasto on menettänyt yli kolmanneksen aluksistaan eikä kykene enää täyttämään operatiivisia tehtäviään. Venäjän meristrategia Mustallamerellä ja itäisellä Välimerellä on Frolovan mukaan täysin sekaisin, mikä on jo näkynyt myös Syyriassa.
Avaruus- ja kyberulottuvuudessa Ukraina on hänen mukaansa osoittanut kiitettävää sopeutumiskykyä hyödyntämällä kumppanuuksia ja oman yhteiskuntansa täyttä osaamiskirjoa, kun taas Venäjä joutuu kamppailemaan tiukasti keskitetyn ja jäykän järjestelmänsä kanssa.
Suomessakin vieraillut Alina Frolova palveli Ukrainan apulaispuolustusministerinä 2019–2020 ja puolustusministerin neuvonantajana 2015–2016. Nykyisin hän toimii Centre for Defence Strategies -ajatushautomon varajohtajana.
Asetelma kallistuu Ukrainan eduksi
Vaikka maasodankäyntiä on totuttu pitämään Ukrainan heikoimpana kohtana, todellisuus on Frolovan mukaan kaikkea muuta kuin mustavalkoinen.
– Vuonna 2022 alkaneen täysimittaisen hyökkäyssodan kuluessa Ukraina on vapauttanut noin 75 000 neliökilometriä ja aloittanut rajalliset hyökkäykset Venäjän Kurskin alueelle, jossa sillä on tällä hetkellä hallinnassaan noin 800 neliökilometriä. Venäjä puolestaan sai vuonna 2023 hallintaansa vain 505 neliökilometriä ja noin 4 000 neliökilometriä vuonna 2024 lähinnä ”ihmisaaltotaktiikalla”, joka on tuottanut sille yhteensä noin 700 000 kuolleen ja haavoittuneen tappiot, hän sanoo.
– Kulutussodassa logistinen kestävyys on ratkaisevaa. Venäjän logistiikka on ollut alusta alkaen heikolla tolalla ja nojaa pitkälti rautateihin. Vaikka kehittynyt rautatieverkosto miehitetyssä Ukrainan Donbasissa on suosinut Venäjän etenemistä, etu on kuitenkin heikkenemässä joukkojen siirtyessä kauemmas rautateistä, hän toteaa.
Venäjän logistiset solmukohdat, ammusvarastot ja tuotantolaitokset ovat osoittautuneet erittäin haavoittuvaisiksi Ukrainan pitkän kantaman iskuille. Sen sijaan Ukrainan oma puolustustarviketuotanto on toistaiseksi pääosin turvassa Venäjän hyökkäyksiltä, koska useimmat tehtaat sijaitsevat ulkomailla ja Ukrainan ilmapuolustus on kyennyt menestyksellisesti suojaamaan keskeisiä tuotantolinjoja kotimaassa.
Vaikka Ukrainalla on edessään merkittäviä haasteita, strateginen kokonaistilanne todistaa Alina Frolovan mielestä sen, että maa ei ole häviämässä sotaa. Parempi pitkän aikavälin kestävyys, logistiikka ja innovaatiot kallistavat asetelman Ukraina eduksi, kun taas Venäjän kriittiset heikkoudet logistiikassa, tuotannossa ja taloudellisessa kestävyydessä asettavat sen epäedulliseen asemaan.
Vladimir Putin voisi hänen mukaansa voittaa sodan vain siinä tapauksessa, että länsimaat alkaisivat uskoa illuusioon Venäjän ylivertaisesta vahvuudesta ja niiden päättäväinen tuki Ukrainalle murenisi.