Ukrainan pääesikunta ilmoitti aamulla 16. kesäkuuta venäläisten tappioluvuksi 200. Sen sijaan Ukrainan tappiot ovat kaatuneina 200-500 ja haavoittuneiden kanssa jopa 1000, sanoo Ukrainan neuvotteludelegaation johtaja David Arahamia. Arahamia kuuluu presidentti Volodymyr Zelenskyin lähipiiriin ja on tämän puolueen parlamenttiryhmän puheenjohtaja. Washingtonissa vierailevan ukrainalaislähetystön tarkoituksena on vauhdittaa asetoimituksia ja saada Venäjä listattua valtioterrorismin rahoittajaksi.
Vielä 1. kesäkuuta presidentti Zelenskyi ilmoitti Ukrainan tappioluvuksi 60-100 miestä päivässä. Nykyinen tappioluku tarkoittaa, että Ukraina menettää noin pataljoonan päivässä. Yhdysvaltojen aselajineuvoston puheenjohtaja kenraali Mark Milley sanoi keskiviikkona, että he ovat aiemmin pitäneet suuruusluokkana 100 kaatunutta ja 300 haavoittunutta päivässä.
Arahamia sanoo, että Ukraina on rekrytoinut armeijaan miljoona miestä ja sillä on mahdollisuus värvätä vielä 2 miljoonaa miestä lisää. Hänen mukaansa Ukraina ei pysty kilpailemaan Venäjän kanssa aseistuksessa ja ammusmäärässä ”yhdessä 21. vuosituhannen suurimmista taisteluista”.
– Olemme kouluttaneet sotilaita hyökkäämään, vastahyökkäämään, mutta meillä ei ole siihen aseita. Meidän neuvotteluasemamme on itse asiassa varsin heikko, joten emme halua neuvotella, jos asemamme on tämä. Meidän tulee kääntää se jotenkin, sanoo Arahamia korostaen, että vastahyökkäystä tarvitaan menetetyn alueen vapauttamiseksi.
Ukrainalaisneuvottelija huomautti, että Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin viime toukokuussa hyväksymä 40 miljardin dollarin tukipaketti Ukrainalle on alkanut vasta viime aikoina erittäin hitaasti muuttua varsinaisiksi asetoimituksiksi. Ukrainan eurooppalaiset kumppanit taas ovat keskittyneet täydentämään omia varastojaan sen sijaan, että aseistaisivat Ukrainaa. Arahamia huomautti myös, että Saksan hallitus on edelleen erittäin vastentahtoinen hyväksymään vientilupia Ukrainan aseistamiseksi, hänen mukaansa mahdollisesti maan sisäisen Venäjän pelon takia.
Viralliset neuvottelut Ukrainan ja Venäjän välillä ovat jäissä, mutta Arahamia ja hänen ryhmänsä keskustelevat venäläiskollegoiden kanssa puhelimitse ”kerran tai pari viikossa” muodon vuoksi, vaikka ”molemmat osapuolet ymmärtävät selvästi, ettei neuvottelumahdollisuutta ole”.
Arahamia huomauttaa, että Ukrainassa sisäpoliittinen halu neuvotella Venäjän kanssa katosi, kun Butšan ja Mariupolin sotarikokset paljastuivat, mutta myöntää, että sota saattaa päättyä ”kompromissiin”.
Hänen mukaansa Venäjä käyttää naapurimaa Georgiaa pakotteiden kiertämiseen, vaikka maan ”selvästi venäläismielinen” hallitus sen kiistää. Arahamia myös kertoo Ukrainan sotilasjohdon vastustavan ideaa raivata merimiinat Ukrainan Mustanmeren satamien edustalta vastineeksi siitä, että Venäjä sallisi viljakuljetukset. Ukraina ei nimittäin saisi takuita siitä, ettei Venäjä käyttäisi noita raivattuja käytäviä hyökätäkseen Ukrainaan meritse.
Arahamia sanoo, että Venäjä on korkeiden öljyn hintojen takia onnistunut suojautumaan talouspakotteiden vaikutukselta, mutta maa tulee näkemään pakotteiden vaikutukset kolmen tai neljän vuoden aikana.
– Kysymys onkin siinä, että onko meillä [Ukrainalla] enää ilo nauttia siitä show’sta kolmen tai neljän vuoden päästä, toteaa Arahamia lakonisesti.
