Ukrainan pitkän kantaman iskut ovat ulottuneet ennätyksellisen syvälle Venäjälle ja aiheuttaneet tuntuvia taloudellisia vahinkoja. Venäjä-asiantuntija, profesori Mark Galeotti varoittaa kuitenkin The Timesissa, että kampanja voi samalla vahvistaa Kremlin haukkoja ja lisätä painetta sodan eskaloimiseen.
Ukraina on viime viikkoina iskenyt muun muassa suuriin öljynjalostamoihin sekä venäläisen verkkokauppajätti Wildberriesin varastoihin ja logistiikkakeskuksiin. Jekaterinburgissa sijaitseva yhtiön logistiikkakeskus joutui iskun kohteeksi yli 1 900 kilometrin päässä Ukrainan rajasta.
Galeottin mukaan iskujen tekninen onnistuminen on kiistatonta. Kampanja on pahimmillaan vienyt pois käytöstä yli kolmanneksen Venäjän öljynjalostuskapasiteetista. Asovanmeren laivaliikenne on vähentynyt noin kolme neljäsosaa.
Viime aikoina Ukraina on keskittänyt iskujaan Wildberriesiin, jonka osuus Venäjän vähittäiskaupasta on jopa kymmenen prosenttia. Yli tusinaan yhtiön suureen varastoon tai logistiikkakeskukseen on isketty, ja noin viidennes sen varastokapasiteetista on vaurioitunut tai tuhoutunut. Vahinkojen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu yli 280 miljardia ruplaa eli hieman vajaa kolme miljardia euroa.
Galeotti ei silti usko kampanjan lamauttavan Venäjän taloutta. Ukraina joutuu jakamaan rajallisia drooni- ja ohjusresurssejaan eri kohteiden välillä, mikä on antanut Venäjälle aikaa korjata öljynjalostamoita. Polttoainepulat ovat samalla hellittäneet.
”Iskut voivat vahvistaa Kremlin haukkoja”
Poliittinen vaikutus voi olla taloudellista merkittävämpi. Levadan kyselyn mukaan enää puolet venäläisistä arvioi sodan sujuvan hyvin. Osuus on laskenut vuodessa 19 prosenttiyksikköä. Vladimir Putinin kannatus on pudonnut 74 prosenttiin, mikä on matalin lukema sitten Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman täysimittaisen hyökkäyksen.
Tyytymättömyys ei kuitenkaan kohdistu vain Kremliin, korostaa Galeotti. Venäläisten siviiliuhrien kasvu ruokkii vaatimuksia kovemmista toimista Ukrainaa vastaan. Venäjän ilmoituksen mukaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla iskuissa kuoli 250 siviiliä ja haavoittui 1 596. Määrä on yli kaksinkertainen vuotta aiempaan verrattuna. Tosin Galeottikin myöntää, että uhriluku on pieni verrattuna Venäjän iskujen aiheuttamaan ukrainalaisten siviiliuhrimäärään.
Venäjän valtiollinen media on alkanut uutisoida kotimaan siviiliuhreista aiempaa näkyvämmin. Galeotti arvioi tämän voivan palvella Kremlin pyrkimystä esittää venäläiset sodan uhreina hyökkääjien sijaan ja helpottaa epäsuosittujen ratkaisujen, kuten reserviläisten mobilisaation, perustelemista.
Venäjä on jo vastannut hyökkäämällä Ukrainan logistiikkakeskuksiin, huoltoasemiin ja Odessan alueen satamiin. Mustanmeren viennin häiriöiden arvioidaan maksavan Ukrainalle yli 50 miljoonaa puntaa päivässä. Talvea kohti riskinä on uusi laaja hyökkäyskampanja Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan.
Kampanja aiheuttaa silti ongelmia myös Kremlin sisällä. Iskut nakertavat Putinin uskottavuutta ja lisäävät Venäjän eliitin pragmaattisten ja teknokraattisten piirien paineita sodan hillitsemiseksi. Moskovan vaikutusvaltainen pormestari Sergei Sobjanin torjui hiljattain ajatuksen täysimittaisesta mobilisaatiosta varoittamalla sen tuhoavan siviilitalouden.
Galeottin katsoo, että Kremlin haukat voivat samalla käyttää samoja iskuja perusteluna kovemmalle linjalle. Hänen mukaansa Putin saattaa katsoa voivansa mobilisoida lisää joukkoja syksyn sotatoimiin ilman yhtä suurta pelkoa kansalaisten vastareaktiosta. Venäjä voi hänen mukaansa lisätä myös hybridivaikuttamista Euroopassa lännen Ukraina-tuen heikentämiseksi.
Ukrainan syväiskut ovat siis luoneet Kremlille kahdensuuntaisen paineen. Galeottin mukaan ne vahingoittavat Venäjän taloutta ja Putinin uskottavuutta, mutta voivat samalla helpottaa sodan uuden eskalaation perustelemista venäläisille.