Taloustieteilijäverkosto Centre for Economic Policy Researchin (CEPR) tutkijat arvioivat Ukrainan jälleenrakentamisen kokonaiskustannuksiksi noin 200–500 miljardia euroa, mikä on suunnilleen Ukrainan hallituksen omien laskelmien mukainen.
– Tapa, jolla jälleenrakennus tapahtuu, ja siihen liittyvät uudistukset ovat yhtä tärkeitä kuin käytetyt rahat. Hyvin tehtynä se voisi muuttaa aikoinaan oligarkkisten etujen vangitseman talouden joksikin avoimemmaksi ja dynaamisemmaksi, kirjoittaa The Economist.
Ukrainan taloudelle sodan aiheuttaman iskun selvittäminen on vaikeaa. Wienin kansainvälisten taloustutkimusten instituutti (WIIW) arvioi, että Venäjän hyökkäyksestä kärsineet alueet muodostavat yhteensä noin 29 prosenttia Ukrainan tuotannosta.
Aktiivisuutta kuvaavan sähkön kulutus on laskenut noin kolmanneksen vuoden takaiseen verrattuna. Keskuspankin tekemän tutkimuksen mukaan 30 prosenttia yrityksistä ympäri maata on lopettanut tuotannon kokonaan ja 45 prosenttia on vähentänyt tuotantoaan.
Maailmanpankki arvioi, että Ukrainan bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 45 prosenttia.
Maan hallitus on yrittänyt rajoittaa vahinkoja mahdollisuuksiensa mukaan. Lännen apu, tähän mennessä noin seitsemän miljardia dollaria, on pitänyt julkisen talouden pystyssä. Maanviljelijöille on annettu 20 miljardia hrivniaa eli noin 675 miljoonaa dollaria, jotta he voivat jatkaa ammattiaan.
Venäjän estäessä Ukrainan päävientireitin Mustanmeren läpi, hallitus työskentelee EU:n kanssa helpottaakseen kauppaa maitse. Ukrainan mukaan 80 prosenttia viennistä voi edelleen lähteä maasta.
Vaurioituneen tai kokonaan tuhoutuneen infrastruktuurin ja teollisuuslaitosten jälleenrakentamisen hintalappu on suuri. Kiovan arvion mukaan kaiken tuho voimalaitoksista ja tehtaista siltoihin ja teihin on tähän mennessä ylittänyt 50 miljardia dollaria. Myös olemassa oleva infrastruktuuri tarvitsee päivitystä.
Ukrainan pääministerin arvio infrastruktuurille ja teollisuudelle tällä kertaa aiheutuvista kustannuksista on yhteensä 119 miljardia dollaria.
