Venäjän joukkojen Ukrainassa kohtaama sitkeä vastarinta on tehnyt amerikkalaistutkija Brian Whitmoren mukaan voimakkaan vaikutuksen valkovenäläisiin upseereihin ja diktaattori Aljaksandr Lukašenkan hallinnon edustajiin.
Siitä lähtien, kun Venäjä 24. helmikuuta aloitti laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan osin myös Valko-Venäjän maaperältä, on spekuloitu sillä, milloin valkovenäläiset joukot liittyisivät hyökkäykseen. Viimeistään viime viikolla alkoi kuitenkin käydä ilmeiseksi, että niin valkovenäläiset upseerit kuin rivisotilaatkin olivat haluttomia ylittämään Ukrainan rajaa. Ilmassa raportoidaan olleen jopa suoranaista kapinahenkeä.
Puolassa maanpaossa asuvan Valko-Venäjän ilmavoimien evp-everstiluutnantin ja 38. maahanlaskuprikaatin entisen komentajan Valeri Sakhashžykin mukaan valkovenäläisten haluttomuuden syynä on ennen kaikkea se, kuinka menestyksekkäästi Ukrainan asevoimat ovat Venäjän hyökkäystä torjuneet.
– Kukaan ei odottanut tällaista vastarintaa. Ukrainan armeijan, aluepuolustusjoukkojen ja väestön toiminta on ylittänyt kaikki odotukset, hän sanoo Politicolle.
– Valko-Venäjän armeija ei ole koskaan taistellut missään eikä se ole valmistautunut ulkoisiin konflikteihin. Lukašenka on kaikkea muuta kuin typerys. Hän tunnistaa suuren riskin, että Valko-Venäjän armeija ei onnistu, vaan kärsii raskaita tappioita, hän toteaa.
Jos niin tapahtuisi, vallastaan taisteleva Lukašenka todennäköisesti menettäisi viimeisetkin tukijansa.
Katkera pettymys
Sakhashžykin kommentit ovat Atlantic Council -ajatushautomossa työskentelevän apulaisprofessori Whitmoren mukaan linjassa riippumattoman valkovenäläisen ajatushautomon äskettäisen julkistamattoman raportin kanssa.
Siinä hänen mukaansa arvioitiin, että Ukrainan voimakas vastarinta ja Venäjän asevoimien epäonnistumiset ovat saaneet sotaan alun perin myönteisesti suhtautuneen Lukašenkan hallinnon ottamaan mahdollisimman paljon etäisyyttä Vladimir Putinin pyrkimyksiin Ukrainassa.
– Ukrainan tapahtumat näyttävät vaikuttavan myös yleiseen mielipiteeseen Valko-Venäjällä, Whitmore sanoo.
– Chatham Housen Venäjä- ja Euraasia-tutkimusohjelman Valko-Venäjä-hanketta johtava Ryhor Astapenia kertoi taannoin, että tuoreen mielipidemittauksen mukaan vain kolme prosenttia valkovenäläisistä kannattaa maansa asevoimien liittymistä Venäjän hyökkäykseen, hän toteaa.
Vaikka Valko-Venäjä on nykytilanteessa ilmeisen haluton lähettämään joukkoja Ukrainaan, Lukašenka on silti avannut Venäjälle pohjoisen hyökkäysreitin, ja valkovenäläiset junat ovat kuljettaneet venäläissotilaita ja -kalustoa rintamalle. Tässä mielessä Valko-Venäjä osallistuu siis jo nyt sotatoimiin.
Ainoat valkovenäläiset, joiden tiedetään osallistuvan sotaan Ukrainan maaperällä, ovat kuitenkin edelleen Ukrainan puolella taistelevia vapaaehtoisia. Tämän täytyy olla Vladimir Putinille katkera pettymys.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja ukrainalaisten raivokas vastarinta merkitsevät paradigman muutosta, joka heijastuu geopolitiikkaan ja kansainvälisiin suhteisiin vuosikymmenten ajan. Se saattaa myös osoittautua lopulliseksi kuoliniskuksi Putin-Lukašenka-akselille, Whitmore arvioi.
