Lännen Ukraina-strategia on ollut Naton entisen apulaispääsihteeri Stefanie Babstin mielestä yhdistelmä sekalaista sotilaallista tukea, Venäjälle asetettuja heikkoja talouspakotteita ja rituaalista poliittista vakuuttelua avun jatkumisesta. Valittu strategia ei ole hänen mukaansa estänyt Vladimir Putinia edistämästä sairasta hankettaan Ukrainan alistamiseksi ja tuhoamiseksi.
– Jos läntiset liittolaiset haluavat aidosti kääntää tilanteen Ukrainassa, niiden on siis käytettävä muita keinoja. Tämän Baltian ja Pohjoismaiden, Puolan ja ehkä jopa Ranskankin hallitukset näyttävät nyt ymmärtävän, strategisena neuvonantajana nykyisin toimiva saksalaistohtori Babst sanoo Strategic Europe -verkkolehdessä.
Koska sen enempää Naton kuin EU:n piirissä ei päästä yhteisymmärrykseen strategian muuttamisesta, tarvitaan Babstin mukaan niin sanottu halukkaiden koalitio, johon osallistumisesta kukin maa päättää erikseen.
Koalitioon sitoutuvat maat voisivat lähettää Ukrainaan joukkoja esimerkiksi koulutus-, logistiikka- ja huoltotehtäviin sekä miinanraivaukseen ja kyberpuolustukseen.
– Ensisijaisena tavoitteena olisi vapauttamaan näihin tehtäviin sidottuja ukrainalaisjoukkoja ja auttaa suojelemaan Ukrainan ihmishenkiä, infrastruktuuria ja sotilaskohteita, Babst toteaa.
Joukkojen lähettäminen selustan tukitehtäviin sisältäisi hänen mukaansa riskejä, mutta ne olisivat vähäisempiä kuin saavutettavat strategiset hyödyt.
”Ei pidä sulkea pois”
Jos Venäjä saavuttaisi merkittävän läpimurron kohti Kiovaa, Global Public Policy Institute -ajatushautomoa johtava Thorsten Benner pitää ilmeisenä, että Yhdysvallat ja tietyt eurooppalaiset liittolaiset liittyisivät puolustustaisteluun Ukrainan maaperällä.
– Eräs amerikkalaiskollega huomautti taannoin, että huippupäättäjät saattavat olla vielä tietämättömiä siitä, että he tällaiseen ratkaisuun päätyisivät, Benner sanoo. Asiaan vaikuttaa hänen mukaansa sekin, että Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin on kyettävä näyttämään vahvalta ennen tulevia presidentinvaaleja.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron toimii Centre for European Reform -ajatushautomon apulaisjohtajan, suurlähettiläs Ian Bondin mielestä viisaasti korostaessaan kevään kuluessa useaan otteeseen, että länsijoukkojen lähettämistä Ukrainaan ei pitäisi sulkea pois.
– Macron on oikeassa, vaikka se tekisi hänestä epäsuositun. Eurooppalaisten on ymmärrettävä, mitä on vaakalaudalla, jos Venäjä voittaa Ukrainan. Silloin myös muiden Venäjän naapurivaltioiden turvallisuus olisi vakavasti uhattuna. Moldova on jo nyt altis Venäjän horjuttamistoimille, mutta se on suojassa suoremmalta hyökkäykseltä, koska Ukraina erottaa sen Venäjästä. Jos Putin miehittäisi Ukrainan Mustanmeren rannikon ja Odessan, Moldova olisi puolustuskyvytön, Bond toteaa.
– Eurooppalaisten joukkojen lähettäminen taisteluihin Ukrainaan olisi kauheaa, mutta taisteleminen venäläisjoukkoja vastaan Naton alueella olisi vielä sitäkin pahempaa, Bond jatkaa.
