Rahankeräykset Ukrainan hyväksi ovat saamassa hallituspuolueilta erityisen lisätuen. Normipurkutyöryhmä on nostanut purkulistansa kärkeen tarpeen muuttaa rahankeräyslakia. Tällä hetkellä rahankeräyslaki estää suomalaisia tukemasta Ukrainan puolustustaistelua.
Rahankeräyslain mukaan yli 10 000 euroa suurempien summien kerääminen on mahdollista vain yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Ukrainan asevoimien tukemista ei poliisihallituksen ja hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen mukaan lasketa yleishyödylliseksi. Yleishyödylliseksi määritellään muun muassa sosiaaliset, sivistykselliset tai aatteelliset tarkoitukset ja muu yleinen kansalaistoiminta.
Kaksi Ukrainaa tukevaa suomalaisyhdistystä haki rahankeräyslupiinsa muutosta voidakseen kerätä tukea Ukrainan asevoimien kouluttamisen ja muiden tukipalveluiden yleishyödylliseen tukemiseen. Kun poliisihallitus ei hyväksynyt muutoksia, Your Finnish Friends ry ja Ukrainan maanpuolustuksen tuki ry valittivat asiasta hallinto-oikeuteen. Ukrainan maanpuolustuksen tuki ry:ssa toimii upseereita, jotka kouluttavat Ukrainan asevoimia. Your Finnish Friends ry hankkii esimerkiksi suoja- ja lääkintävarusteita, autoja sekä kuvauslennokkeja Ukrainassa taisteleville suomalaisille vapaaehtoisille ja vie Ukrainan siviileille muuta humanitaarista apua.
Esimerkiksi Tšekissä kansalaiset ovat hiljattain lahjoittaneet varoja Black Hawk -sotilaskopterin hankkimiseksi Ukrainalle. Liettuassa, Puolassa ja Norjassa on joukkorahoitettu Bayraktar-räjähdelennokkia.
Joulukuussa 2024 antamassaan päätöksessä Helsingin hallinto-oikeus totesi, että poliisihallituksen tulkinta oli oikea eikä Ukrainan asevoimien tukeminen ole rahankeräyslain tarkoittamaa yleishyödyllistä toimintaa. Noin viikossa hallinto-oikeuden ratkaisusta sisäministeri Mari Rantanen (ps.) sai kaksi eduskunnasta asiasta kirjallista kysymystä. Ensimmäisen kysymyksen teki kansanedustaja Jani Kokko (sd.). Seuraavana päivänä oman kysymyksensä jättivät eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän edustajat, etunenässä Pinja Perholehto (sd.) ja yksitoista muuta.
Tammikuussa kysymyksiin saatiin sisäministeriltä vastaus: ei ole hallitusohjelmassa eikä ole suunnitteilla, ministeriössä seurataan mahdollisia muutostarpeita.
Eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmä ryhtyi keräämään kollegoiltaan nimiä rahankeräyslain muutoksen käynnistävän aloitteen tueksi. Maaliskuussa aloitetta oli ilmoittanut tukevansa jo 116 edustajaa niin hallituspuolueista kuin oppositiosta. Huhtikuussa pääsiäisen jälkeisenä tiistaina hallitusohjelmaan kirjatusta turhien normien purkamisesta vastaava työryhmä ryhtyi alleviivaamaan tarvetta päivittää rahankeräyslakia.
– Haluamme näin myös hallituspuolueiden eduskuntaryhmien yhteisellä tahtotilalla saada tämän mahdollisimman nopeasti maaliin, sanoo kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) Verkkouutisille. Wallinheimo vastaa norminpurkulistan kokomaisesta yhdessä Vilhelm Junnilan (ps.), Henrik Wickströmin (r.) ja Mika Poutalan (kd.) kanssa.
”Suomalaiset ovat vahvasti Ukrainan tukena sen taistelussa Venäjän brutaalia hyökkäyssotaa vastaan. Nykyinen rahankeräyslaki estää kuitenkin asevoimien suoran tukemisen. Siksi lakia on muutettava – rahankeräykset Ukrainan tukemiseksi on mahdollistettava niin kauan kun se puolustautuu laittoman sodan keskellä”, edustajat perustelivat norminpurkuryhmän tiedotteessa.
Joulukuussa kansanedustaja Jani Kokko ehdotti kirjallisessa kysymyksessään, voisiko Ukrainan asevoimien tukemisen mahdollistavien pienkeräysten ylärajaa nostaa nykyisestä 10 000 eurosta vaikkapa 50 000 euroon. Sekä Kokko että Ukraina-ystävyysryhmä kysyivät, millaisiin toimiin ministeri ryhtyy jotta tuki, jota suomalaiset haluavat antaa Ukrainan asevoimille, tehdään mahdolliseksi.
Norminpurkutyöryhmän linjaukseen Kokko on pääsääntöisesti tyytyväinen.
– Kyllähän tämä tietysti ihmetyttää, että nyt hallitus esittää painokkaasti miten rahankeräyslakia täytyy ja se voidaan muuttaa tältä osin, kun muutama kuukausi sitten sisäministeri totesi ettei sitä oikein voi muuttaa, Kokko sanoo.
Hän toivoo, että itse etenee ja rahankeräyslain muutos tulee ratkaistuksi vaikka pitääkin sisäministeri Rantasen tammikuista vastausta nihkeänä.
– Minusta tässä asiassa ei ole tarvetta tehdä puoluepolitiikkaa tai hallitus vastaan oppositio -politiikkaa, koska käsittääkseni meillä kaikilla on yhteinen tahtotila vahvistaa Ukrainan puolustusta.
