Kreml ei voi olla tietämätön ydinkatastrofin potentiaalisista seurauksista, vaikka vuonna 1986 tapahtuneesta Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta on ehtinyt pian kulua jo neljä vuosikymmentä. Silti Vladimir Putin suhtautuu ydinvoimaloihin vain yhtenä mahdollisena välineenä pyrkiessään tuhoamaan Ukrainan ja pystyttääkseen uudelleen Venäjän imperiumin, amerikkalaisprofessori Walter Clemens toteaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Clemens viittaa Harvardin yliopiston Ukraina-tutkimuksen professorin Serhii Plokhyn tuoreeseen, suomeksikin julkaistuun kirjaan, jossa Venäjän osoitetaan harjoittaneen häikäilemätöntä riskinottoa Tšernobylin ja Zaporižžjan ydinvoimaloiden turvallisuudella täysimittaisen hyökkäyssodan ensi päivistä alkaen.
Vuoden 1986 Tšernobylin onnettomuuden seurauksena suuri joukko ihmisiä elää hänen mukaansa loppuelämänsä ajan jatkuvan uhan alla. Säteily johti esimerkiksi kilpirauhassyövän merkittävään lisääntymisen nuorilla ihmisillä – erityisesti lapsilla, jotka olivat altistumishetkellä enintään kaksivuotiaita. Akuutin lymfaattisen leukemian esiintyvyys on altistuneella alueella Clemensin mukaan yli kolminkertainen verrokkialueisiin nähden.
Walter Clemens on Bostonin yliopiston emeritusprofessori, joka toimii nykyisin Venäjän ja Euraasian tutkijana Harvardin yliopistossa.
Todiste idioottimaisesta sadismista
Clemens muistuttaa venäläisjoukkojen tunkeutuneen täysimittaisen hyökkäyssodan alkuvaiheessa Tšernobylin ydinvoimalaa ympäröivälle radioaktiiviselle suojavyöhykkeelle pyrkiessään epäonnistuneesti etenemään kohti Kiovaa. Sotilaiden tiedetään jopa kaivaneen juoksuhautoja saastuneeseen maaperään.
Zaporižžjan voimala, joka on Euroopan suurin ydinvoimala, joutui hyökkääjän hallintaan maaliskuussa 2022.
– Tilanne paheni kesäkuussa 2023, kun venäläiset räjäyttivät osan Kahovkan padosta tyhjentäen patoaltaan ja uhaten ydinvoimalan jäähdytysallasta. Vuonna 2024 kuudentoista kilometrin päässä voimalasta sijaitseva ulkoinen säteilyvalvonta-asema tuhoutui pommituksissa ja tulipalossa, Clemens sanoo.
Kansainvälinen ydinenergiajärjestö IAEA on toistuvasti kehottanut Venäjää lopettamaan kaikki toimet ydinlaitoksissa tai niitä vastaan, mutta Kreml ei ole kehotuksista piitannut. Zaporižžja on Clemensin mukaan vaarassa, koska aluetta pommitetaan usein eikä kokenutta henkilöstöä ole.
– Tšernobylin ja Zaporižžjan voimaloiden kohtalot kertovat Venäjän hallinnon holtittomuudesta ja välinpitämättömyydestä ihmishenkiä kohtaan. Uusi Tšernobylin kaltainen katastrofi saattaisi jälleen vaaraan Valko-Venäjän, suuren osan Euroopasta, Ukrainan ja osan Venäjästä, hän toteaa.
– Putinin uhkaukset ydinaseiden käytöstä Ukrainassa ja Nato-maissa sijaitsevia kohteita vastaan saattavat olla bluffia, mutta Venäjän käyttäytyminen Tšernobylin ja Zaporižžjan voimaloissa vahvistaa mielikuvaa Kremlin ja sen asevoimien idioottimaisesta sadismista, hän kiteyttää.
