Taistelut Donbassin alueella ovat kiihtyneet sen jälkeen, kun Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit kohtasivat G20-kokouksen yhteydessä Saksan Hampurissa, arvostettu venäläinen sotilasasiantuntija Pavel Felgenhauer sanoo.
– Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Donbassissa olevan erityistarkkailijamission mukaan tulitaukorikkomukset ovat lisääntyneet 20 prosentilla G20-huippukokousta seuranneen viikon aikana.
Felgenhauer viittaa Ukrainan virallisiin sotilaslähteisiin, jotka ovat raportoineet yhdeksän ukrainalaissotilaan kaatuneen ja viiden haavoittuneen pelkästään viime keskiviikon kuluessa.
– Nämä tappiot näyttävät kertovan väkivallan dramaattisesta kasvusta, hän toteaa.
Itä-Ukrainan kapinallisten “kansantasavaltojen” säilyttäminen Venäjän kontrollissa on Felgenhauerin mukaan alkanut käydä kalliiksi Kremlille tilanteessa, jossa taistelut ovat jatkuneet matalalla intensiteetillä samalla, kun alueen sosiaalinen ja taloudellinen infrastruktuuri on edelleen rapautunut.
– Kreml ei tarvitse Donbassissa “jäätynyttä konfliktia”, jolla on yhä kalliimpi hintalappu, kun sen todellinen tavoite on ottaa haltuun ja “integroida” koko Ukraina tai ainakin suurin osa siitä.
Presidentti Vladimir Putinin silmissä Venäjän todellisia vihollisia ovat Felgenhauerin mukaan Ukrainan nykyhallinto ja sen läntiset tukijat.
– Näyttää yhä epätodennäköisemmältä, että Venäjä onnistuisi kukistamaan nämä viholliset vain säilyttämällä status Itä-Ukrainassa, kun vaihtoehtona on – Putinia lainatakseni – mennä täysillä, jotta ”tilanne” päättyisi ”mahdollisimman nopeasti”.
Felgenhauer esittää analyysiaan amerikkalaisen The Jamestown Foundation -tutkimuslaitoksen julkaisemassa kirjoituksessa.
Vähä-Venäjä-ajatus viehättää Kremliä
Venäjämielinen separatistijohtaja Aleksandr Zahartšenko julisti aiemmin tällä viikolla sanottujen Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen yhdistyvän uudeksi Vähä-Venäjän liittovaltioksi ja väitti Ukrainan menettäneen oikeutuksen olemassaoloonsa.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kuittasi julistuksen tuoreeltaan julistuksen yksityisajatteluksi, josta Venäjän valtiojohto ei ollut etukäteen tietoinen.
Felgenhauerin mukaan asetelma ei todellisuudessa ole näin yksinkertainen, koska presidentti Putinin vaikutusvaltaisimpiin neuvonantajiin lukeutuva entinen varapääministeri Vladislav Surkov on tiettävästi ilmaissut suljetussa asiantuntijatapaamisessa tukensa Zahartšenkon avauksen keskeiselle sisällölle.
– Surkovin raportoidaan sanoneen, että kaikki tämä hehkutus kuvitteellisesta Vähä-Venäjän valtiosta on hyvä asia, sillä se korostaa, että Donbass ei käy taistelua erotakseen Ukrainasta, vaan puolustaakseen sen alueellista yhtenäisyyttä kokonaisuudessaan, ei vain osittain, Felgenhauer huomauttaa.
– Tämä vastaa Kremlin pitkäaikaista strategista tavoitetta palauttaa koko Ukraina takaisin Venäjän hallintaan osana niin sanottua russki miriä, venäläistä maailmaa. Keskeisiltä osiltaan Zahartšenko vain jatkoi sitä, mitä Kreml on tavoitellut kaiken aikaa.
Ukrainassa toteutettujen mielipidemittausten mukaan kansalaisten halukkuus suuntautua kohti Venäjää on Krimin laittoman haltuunoton ja Itä-Ukrainan sodan myötä viime vuosina vähentynyt entisestään. Toukokuisessa GfK-tutkimuslaitoksen kyselyssä enää 7,5 prosenttia vastaajista ilmoitti kannattavansa liittosuhdetta Venäjän kanssa.
Felgenhauer nostaa esiin presidentti Putinin heti Donald Trumpin tapaamisen jälkeen antaman lausunnon.
”Olen ehdottoman varma, että Ukrainan ja Venäjän, ukrainalaisten ja venäläisten, edut ovat täysin yhtenevät. Ukrainan johtajien ja eräiden Ukrainan poliittisten voimien tavoitteet ovat toiset”, Putin oli hänen mukaansa Hampurissa todennut.
Felgenhauer sitoo arvionsa Ukrainan taistelujen kärjistymisestä ja sen taustatekijöistä Putinin ja presidentti Donald Trumpin taannoiseen tapaamiseen. Sitä, miten suurvaltajohtajien julkisuudelta piilossa käymät keskustelut ovat Ukrainan sotaan mahdollisesti vaikuttaneet, hän ei kirjoituksessaan suoraan kommentoi.
Toimittaja: Heikki Hakala
