Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on hyväksynyt yksimielisesti mietinnön ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Valiokunnan varapuheenjohtaja Sofia Vikman (kok.) kertoo tiedotteessa, että valiokunta kävi ”perusteellista keskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisistä kysymyksistä”.
Vikmanin mukaan keskustelu oli ”hyvähenkinen, minkä yksimielinen lopputuloskin osoittaa”. Ulkoasiainvaliokunta arvioi mietinnössään Suomen kansainvälistä toimintaympäristöä ja ensi kertaa myös valtioneuvoston linjauksia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Nato-jäsenenä.
Valiokunta jakaa valtioneuvoston arvion, jonka mukaan Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavalla tavalla ja pitkäkestoisesti. Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta Suomen on varauduttava myös sotilaalliseen voimankäyttöön tai sillä uhkaamiseen. Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan loppua ei ole näköpiirissä, eikä uhkaa Venäjän sotatoimien laajentumisesta Ukrainan ulkopuolelle voida poissulkea.
Mietinnön arvio Venäjästä ja sen kehityksestä on synkeä. Valiokunta toteaa, että Venäjä on hyökkäyssodan myötä valinnut vastakkainasettelun lännen kanssa. Venäjä pyrkii rakentamaan kansainvälisen järjestyksen uudelleen ja hakee siihen kumppaneita. Hyökkäyssota on osoittanut, että voimankäyttö on keskeinen osa Venäjän keinovalikoimaa ja maa on valmis käyttämään laajamittaista sotilaallista voimaa, myös siviilikohteita vastaan.
Valiokunta nostaa mietinnössään keskeisesti esille Ukrainan tuen merkityksen. Kansainvälinen tuki on välttämätöntä Ukrainan puolustuskyvylle ja maan neuvotteluaseman vahvistamiselle, jotta hyökkäyssodan kohteeksi joutuneelle Ukrainalle varmistetaan oikeudenmukainen ja kestävä rauha, kun siitä aikanaan neuvotellaan. Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan lopputuloksella on keskeinen merkitys Euroopan ja Suomen turvallisuuskehitykselle.
Mietinnössä nousee keskeisesti esille myös Yhdysvaltain asema Suomen tärkeänä liittolaisena ja strategisena kumppanina. Valiokunta piti hyvinä tietoja Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälisten suhteiden vahvistamisesta eri sektoreilla. Puolustusmateriaalialan yhteistyö on tiivistä, ja Suomen päätös korvata vanheneva Hornet-kalusto F-35-hävittäjillä mahdollistaa yhteistyösuhteen syventämisen edelleen. Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus muodostaa perustan yhteistyölle.
Suomi ei ole asettanut Nato-jäsenyydelle kansallisia rajoitteita. Valiokunta korostaa mietinnössään, että Suomen heikentynyt turvallisuusympäristö edellyttää Naton puolustuksen ja pelotteen vahvistamista eritoten Naton itäisellä ja pohjoisella sivustalla. Samalla ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä sitä, että Suomi on sitoutunut koko liittokunnan toimintaan ja huomioi kaikkien liittolaisten turvallisuushuolet 360 asteen periaatteen mukaisesti.
Valiokunta toteaa mietinnössään, että Suomen on tärkeää vahvistaa osaamistaan myös Naton ydinasepelotteen osalta ja osallistua liittokunnan ydinpelotetta koskevan politiikan päätöksentekoon. Valiokunta muistuttaa, että Naton ydinasepelotteen perimmäinen tarkoitus on säilyttää rauha, estää painostusta sekä luoda pelote aggressiota vastaan. Kaikki liittokunnan maat ovat ratifioineet ydinsulkusopimuksen (Treaty on the Non-Proliferation of Nuclear Weapons, NPT). Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi jatkaa Nato-maanakin korkeaa profiiliaan eri asevalvonta- ja riisuntakysymyksissä, Naton ydinasepelotetta kyseenalaistamatta.
