Taustaltaan ulkomaalaisten työntekijöiden mielestä suomalaisessa työelämässä on paljon hyvää. Näitä ovat matalat hierarkiat, helposti lähestyttävät esihenkilöt, työn ja vapaa-ajan tasapaino sekä työnantajan ja työntekijän välinen luottamus.
Vaikeuksia tuovat puolestaan oleskelulupamenettelyt, tiedonpuute työelämästä ja kielimuuri.
Vaikka suomalaisessa työelämässä on ongelmia, monen mielestä asiat ovat Suomessa paremmin kuin heidän aiemmissa asuinmaissaan.
– Esimerkiksi tätä työtä en olisi tehnyt missään nimessä (aiemmassa kotimaassani). Siellä siivoojia katsotaan alaspäin, ei millään arvostuksella ja heitä ei luokitella työyhteisöön kuuluvaksi. Täällä Suomessa kuitenkin kunnioitetaan myös siivoajia ja esimerkiksi muut työntekijät tervehtivät ja ovat ystävällisiä heille.
Tiedot selviävät tuoreesta tutkimuksesta, johon haastateltiin työntekijäammateissa työskenteleviä ulkomaalaisia. Haastatellut työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuolto-, palvelu- ja rakennusalalla sekä maataloudessa.
Tutkimusaineisto koostuu 25 laadullisesta haastattelusta, jotka toteutettiin viidellä kielellä joulukuussa 2022–huhtikuussa 2023. Aineisto antaa tietoa ihmisten kokemuksista Suomessa. Tutkimuksen teki E2 Tutkimus osana Tulevaisuuden Suomen tekijät -tutkimushanketta.
Ulkomaalaiselle työuran alku on vaikea
Haastateltujen ongelmat ajoittuvat tyypillisesti aikaan heti maahantulon jälkeen. Osalle haastatelluista ensimmäisen työpaikan saaminen edellytti niin sanottujen kynnysrahojen maksamista ”välittäjälle”.
Osa haastateltavista kertoo, että heillä oli epäselvyyksiä työehdoissa, ja kielitaidon puute vaikeutti osaamista vastaavan työn löytämistä. Moni joutuu ottamaan vastaan useita töitä yhtä aikaa.
Suurin osa haastatelluista on onnistunut kuitenkin vähitellen parantamaan asemaansa työmarkkinoilla. Moni on ylpeä siitä, että pystyy hankkimaan elannon itselleen ja perheelleen.
Arvioidaanko ulkomaalaisen työntekijän panosta kriittisemmin kuin suomalaisten?
Haastateltujen työntekijöiden mukaan pysyvän oleskeluvan saaminen lisää viihtymistä Suomessa, koska se vähentää tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta ja kannustaa esimerkiksi työuraa edistäviin opintoihin.
Kielteiset kokemukset liittyvät rasismiin ja suomalaisten ennakkoluuloihin maahanmuuttajia kohtaan. Osa kokee, että sekä asiakkaat että esihenkilöt arvioivat ulkomaalaisten työntekijöiden työpanosta kriittisemmin kuin suomalaisten työntekijöiden.
Myös suomen kielen taitoa pidetään tärkeänä. Se auttaa luomaan ystävyyssuhteita ja helpottaa suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämistä. Englannin kielen osaaminen puolestaan tukee yhteyksiä muihin maahanmuuttajataustaisiin.
Kotoutumista auttavat perheen saaminen Suomeen sekä puolison ja lasten viihtyminen. Monet arvostavat myös lapsille tarjolla olevaa korkeatasoista koulutusta.
Ennakkotiedot Suomesta ovat usein hatarat
Haastateltavat kertovat tietonsa Suomesta olleen vähäiset ennen muuttoa. Tietoa oli haettu esimerkiksi internetsivustoilta, sosiaalisesta mediasta ja Suomessa asuvilta tuttavilta. Saatu tieto oli pääosin myönteistä, mikä kannusti muuttoon.
Muuttopäätökseen vaikuttaneita vetovoimatekijöitä ovat haastateltujen mukaan esimerkiksi korkeatasoinen koulutus, puhdas luonto ja demokratia. Perheelliset näkivät Suomen hyvänä maana lastensa tulevaisuuden kannalta.
– Viime aikojen kielteisestä uutisoinnista poiketen maassamme asuu myös työoloihinsa ja elämäänsä tyytyväisiä ulkomaalaistaustaisia ihmisiä. Suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä on paljon vahvuuksia, jotka voivat tuntua syntyperäisistä suomalaisista itsestään selvyyksiltä. Vahvuuksiemme tunnistamisen lisäksi meidän on kuitenkin tärkeää nähdä ongelmat ja puuttua tehokkaasti ulkomaalaisten täällä kohtaamiin vaikeuksiin. Työelämämme ei pysy hyvänä, jos emme tee aktiivisesti töitä sen eteen, toteaa vanhempi tutkija VTT Rolle Alho E2 Tutkimuksesta.
Tutkimus on Tulevaisuuden Suomen tekijät -hankkeen (9/2022–12/2024) ensimmäinen osajulkaisu. Tutkimushanke etsii ratkaisuja työelämän akuutteihin ongelmiin, kuten tekijäpulaan ja polarisaatioon. Tutkimushanketta rahoittavat Ammattiliitto Pro, Hyvinvointiala HALI, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, oikeusministeriö, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Rakennusteollisuus RT, STTK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Teollisuuden palkansaajat TP ja Työeläkevakuuttajat TELA.
