Helsingin ja Tampereen yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin yli 70-vuotiaiden kuolleisuutta ja eri kuolinsyitä vertailemalla Suomessa ja ulkomailla syntyneiden kuolleisuuslukuja vuosilta 2002–2020.
Tutkimuksessa havaittiin, että ulkomailla syntyneillä on alhaisempi kuolleisuus syöpäkuolemissa, hermostoon liittyvissä sairauksissa, sydän- ja verisuonitaudeissa, hengityselinsairauksissa, ruuansulatuksen sairauksissa ja ulkoisissa kuolinsyissä verrattuna Suomessa syntyneisiin.
Sukupuolittain tarkasteltuna naisilla vahvin etu esiintyi hengityselin- ja ruuansulatukseen liittyvissä kuolinsyissä, kun taas miehillä suurin etu oli hengityselinsairauksissa ja ulkoisiin syihin kuolemissa.
Kuolleisuustutkimuksissa kuolleisuusetu viittaa siihen, että tietyillä väestöryhmillä on alhaisempi kuolleisuus kuin muilla vastaavan ikäisillä ihmisillä.
– Syntymämaihin perustuvassa vertailussa erityisesti globaalista etelästä muuttaneiden kuolleisuusluvut erottuivat selvästi matalampina useissa kuolinsyykategorioissa verrattuna Suomessa syntyneisiin, Helsingin yliopiston sosiologian dosentti Laura Kemppainen toteaa tiedotteessa.
Tutkimuksessa otettiin huomioon myös sosioekonominen status, sillä yleensä heikompi tulotaso selittää terveyseroja. Tässä tutkimuksessa ulkomailla syntyneet olivat yleisesti heikompituloisia, mutta kuitenkin terveempiä. Ulkomailla syntyneiden matalammat kuolleisuusluvut etenkin ulkoisten tekijöiden ja elintapoihin liittyvien sairauksien kohdalla viittaavat terveellisempiin elämäntapoihin.
– Ulkoisiin syihin sisältyvät alkoholikuolemat ovat merkittävä kuolinsyy Suomessa syntyneiden parissa. Myös syöpäkuolemat ja hengityselinsairauksiin liittyvät kuolemat ovat alhaisemmat ulkomailla syntyneillä, mikä voi viitata vähäisempään tupakointiin ja alkoholin käyttöön. Puhutaan niin sanotusta ”terveen maahanmuuttajan paradoksista”, jonka taustamekanismit edelleen vaativat lisätutkimusta, Kemppainen sanoo.
Ulkomailla syntyneet ovat siis usein Suomessa syntyneitä terveempiä, ja tämä terveydellinen etu jatkuu myös vanhemmalla iällä.
– Tulokset ovat tärkeitä myös palvelujärjestelmän näkökulmasta, sillä niiden mukaan ulkomaalaistaustaiset vanhukset ovat terveempiä eivätkä näin ollen rasita kohtuuttomasti palveluita. Tutkimuksen osoittamat erot eri taustamaista saapuneiden välillä korostavat, että on tärkeätä huomioida ikääntyneen tausta arvioidessa hänen hoidontarvettaan, sanoo Kemppainen.
Suomessa ei ole aikaisemmin tehty vastaavaa tutkimusta, vaikka ikääntyneiden maahanmuuttajien määrä kasvaa jatkuvasti. Ikääntyvän väestön moninaisuutta ei juuri ole otettu huomioon vanhuspalveluissa ja sen suunnittelussa Suomessa.
– Lisätutkimusta vaativa havainto tutkimuksessa on maahanmuuttajien vähäisempi kuolleisuus muistisairauksiin ja sitä selittävät tekijät, toteaa Kemppainen.
Tutkimus on julkaistu eurooppalaisessa European Journal of Public Health -tiedelehdessä.
