Hallituksen tavoitteena on sitoa työperusteiset oleskeluluvat nykyistä vahvemmin työhön ja tehdä maahantulon jälkeisestä valvonnasta järjestelmällistä.
Esityksessä huomioidaan muun muassa erityisasiantuntijoiden pitkät rekrytointiajat. Samalla lisättäisiin ulkomaalaisten mahdollisuuksia uuden työn löytämiseen valtakunnallisilta työvoimapula-aloilta, kun nykyisin työpaikkaa on voinut hakea vain samalta alalta.
– Tämä on merkittävä lisämahdollisuus työntekijälle, työministeri Arto Satonen (kok.) sanoi tiedotustilaisuudessa.
Hallitus antoi esityksen eduskunnalle muutoksista ulkomaalaislakiin 17.10.2024. Hallitus esittää, että jos työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa työskentelevän työsuhde päättyy ennenaikaisesti, työntekijällä olisi jatkossa kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ.
Jos uutta työtä ei löydä tai muutakaan perustetta maassa oleskelulle ei enää ole, Suomesta tulisi poistua.
Kolmen kuukauden sijasta kuusi kuukautta aikaa uuden työn löytämiseen olisi: erityisasiantuntijoilla (mukaan lukien EU:n sininen kortti), kaikilla yli kaksi vuotta Suomessa työperusteisella oleskeluluvalla olleilla, yritysten ylimmällä ja keskijohdolla sekä yrityksen sisällä siirtyvillä lähetetyillä asiantuntijoilla ja johdolla.
Satonen painottaa, että ulkomaisen työntekijän asema on jatkossa turvatumpi.
– Sääntö toisi turvaa työntekijälle, koska suoja-aika työnhakuun olisi jatkossa kirjattu lakiin. Sääntely on linjassa muiden Pohjoismaiden kanssa, ja vähintään kolmen kuukauden suoja-aika työttömyydelle tulee kaikkiin EU-maihin lähivuosina.
Työttömyyssääntö koskee työperusteisia oleskelulupia eli ei esimerkiksi pysyviä oleskelulupia, perhesiteeseen perustuvia lupia, EU-kansalaisia, opiskelijoita tai tutkijoita.
Satonen painotti tiedotustilaisuudessa, että sääntö koskee hyvin pientä joukkoa, noin 50000 ulkomailta tullutta työntekijää, joista vuosittain noin 2,5 prosenttia jää työttömäksi.
Kun luvan voimassaoloaika päättyy eikä uutta perustetta Suomessa oleskelulle ole, maasta joutuisi jatkossakin poistumaan. Suoja-aika ei siis anna lisäaikaa Suomessa oleskeluun yli sen ajan, jonka oleskelulupa on voimassa.
Nykyisinkin työsuhteen päättyminen mahdollistaa oleskeluluvan perumisen. Sääntelyä ei kuitenkaan ole siitä, minkä pituinen työttömyys johtaisi luvan perumiseen, eikä valvonta ole ollut järjestelmällistä. Maahanmuuttovirastossa on jo huhtikuusta 2023 lähtien ollut käytäntö, että oleskeluluvan peruuttamista ei käynnistetä kolmen kuukauden suoja-ajan sisällä.
– Valvontaa tehdään jatkossa automaation avulla kattavasti ja oleskelun jatkumisen pelisäännöt ovat kaikille selvät, ministeri Satonen korostaa tiedotteessa.
Työnantajan olisi jatkossa ilmoitettava Maahanmuuttovirastolle, jos työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa oleskelevan työsuhde päättyy ennenaikaisesti.
Työnantajan tulisi tehdä ilmoitus 14 päivän kuluessa töiden päättymisestä. Ilmoitus on yksinkertaisinta ja nopeinta tehdä sähköisesti Enter Finland -asiointipalvelussa.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Jarmo Tiukkasen mukaan on luonnollista, että koska työnantajille tulee ilmoitusvelvollisuus, siihen kuuluu myös sanktio, mikäli velvollisuutta ei noudata. Käytännössä kyse on ulkomaalaisrikkomuksesta, Tiukkanen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Hallitus esittää työntekijän oleskelulupaan muutoksia, joilla pyritään edistämään työvoiman saatavuutta työvoimapula-aloilla ja vahvistamaan työntekijän mahdollisuuksia työllistyä uudelleen.
Nykyisin työntekijän oleskeluluvalla Suomessa oleva työntekijä voi vaihtaa työnantajaa samalla alalla, mutta ei toiselle alalle. Jatkossa työntekijä voisi samalla luvalla vaihtaa työtä myös aloille, jotka on todennettu koko Suomessa työvoimapula-aloiksi. Muille aloille tulisi nykyiseen tapaan hakea uutta oleskelulupaa.
Työvoimapula-aloista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella kerran vuodessa kesästä 2025 alkaen. Työnteko-oikeuden laajentaminen koskisi vain työntekijän oleskelulupaa, koska se myönnetään aina vain tietylle ammattialalle. Sen sijaan työttömyyden suoja-aika sekä muut esityksen kohdat koskevat kaikkia työperusteisia oleskelulupia.
Muutokset tulisivat voimaan 1.4.2025. Esitykseen on tehty muutamia selkeyttäviä ja vaikutusarviota tarkentavia muutoksia lausuntopalautteen ja valtioneuvoston arviointineuvoston lausunnon perusteella.
Esityksellä toteutetaan hallitusohjelman kirjauksia sekä osa EU:n yhdistelmälupadirektiivin uudistamisen edellyttämistä muutoksista.
