Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Venäjän suunnalta kantautuvat pelottelut ydinaseista on syytä ymmärtää osana sotaretoriikkaa. Valtonen korosti, että kaikki ydinaseisiin liittyvä uhkailu otetaan vakavasti eikä tähän liittyviä puheita ole syytä ylenkatsoa, mutta:
– Samalla pidämme erittäin vastuuttomana sitä, että Venäjä aika herkästikin ottaa ydinasekortin eteen. Itse en usko, että Venäjällä on minkäänlaista syytä tai intressiä varsinkaan käyttää ydinasetta, mutta ei pitäisi olla myöskään intressiä niistä puhumiselle, Valtonen kommentoi asiaa suurlähettiläskokouksen yhteydessä pidetyssä meditilaisuudessa Helsingissä maanantaina.
Valtonen totesi pitävänsä selvänä, ettei ydinsota ole minkään kansakunnan johtajan intressissä, koska siinä ei välttämättä jäisi ”kiveä kiven päälle”.
– Venäjä on aika taitava tässä retoriikassa siltä osin, että monet tällaiset pelottelut saattavat purra. Ei ehkä niin vahvasti Suomessa, mutta ehkä muualla Euroopassa tai maailmalla. Ja siltä osin jos se heikentää joidenkin maiden innostusta tukea Ukrainaa, rakentaa omaa pelotettaan, joka siis ei ole tarkoitettu uhkaksi, vaan omaksi puolustukseksi niin kuin meillä Suomessa, niin silloinhan Venäjä on saavuttanut tavoitteensa, Valtonen sanoi.
Kiina mahdollistaa Venäjän sotatoimet
Mediatilaisuudessa nousi esiin myös Venäjän ja Kiinan viime aikoina tuntuvasti kasvanut yhteistyö. Valtosen mukaan tämä on vaikuttanut keskeisesti Venäjän mahdollisuuksiin jatkaa sotaa Ukrainassa:
– Venäjä ei todennäköisesti pystyisi jatkamaan hyökkäystään Ukrainassa, varsinkaan tässä laajuudessa, ilman Kiinan kanssa tehtävää yhteistyötä teknologiassa ja muussa vaihdannassa.
Ulkoministeri korosti Suomen vedonneen Kiinaan, että se käyttäisi kaiken vaikutusvaltansa sodan lopettamiseksi ja rauhan aikaansaamiseksi Ukrainan alueellisen koskemattomuuden pohjalta.
– Ja tämän puolesta vetoamme edelleen ja samalla tarjoamme Kiinalle yhteistyön kättä. Meillä ei ole mitään syytä Kiinaa poissulkea tai eristää. Meillä on kaupalliset suhteet ja toivomme Kiinan kanssa yhteistyötä myös globaalien haasteiden kuten ilmastonmuutoksen ratkaisussa.
Ulkoministerin mielestä Kiinan ja Venäjän välisestä yhteistyöstä, joka sotii Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan, pitäisi puhua tänä päivänä entistä suoremmin.
