Alankomaalainen ympäristökonsulttitoimisto CE Delft kehottaa uudessa raportissaan seuraamaan tarkemmin ultrapieniä hiukkasia (UFP, ultrafine particles) – yhtä kaupallisen ilmailun ei-hiilidioksidiperäistä vaikutusta – nostaen esiin sen mahdolliset vaikutukset lentoasemien lähellä asuvien ihmisten terveyteen.
EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) vuonna 2023 hyväksytyt säädökset sisältävät jo mekanismin ei-hiilidioksidiperäisten vaikutusten seurannalle, kun taas ilmanlaatudirektiivi (AAQD) edellyttää UFP:idenkin seurantaa, mutta ei määrittele terveydelle vaarallisten UFP-pitoisuuksien raja-arvoja. UFP:t ovat pienhiukkasia, joiden halkaisija on noin tuhannesosa ihmisen hiuksen paksuudesta, mikä tekee niiden pitoisuuksien mittaamisesta vaikeaa mutta mahdollistaa niiden pääsyn ihmiskehoon, josta niitä on löydetty verestä, aivoista ja raskaana olevien naisten istukoista.
Ultrapienet hiukkaset on liitetty muun muassa sydän-, hengityselin- ja neurologisiin sairauksiin sekä raskauteen liittyviin ongelmiin. Koska UFP:itä syntyy muun muassa lentoliikenteen päästöissä, ne vaikuttavat erityisesti lentoasemien lähellä eläviin ihmisiin. Euroopan 32:n vilkkaimman lentoaseman läheisyydessä asuu 51,5 miljoonaa ihmistä. Tutkijat kehottavatkin perustamaan näytteenottoasemia lentoasemien lähelle EU:n jäsenvaltioissa UFP-pitoisuuksien selvittämiseksi seuraavaa ilmanlaatudirektiivin tarkistusta varten.
Polttoaineen vetykäsittelyllä voitaisiin lentoliikenteen UFP-päästöjä vähentää jopa 70 prosenttia ja mahdollisesti myös UFP:iden terveysvaikutuksia samassa suhteessa. Maantie- ja laivaliikenteen polttoaineille vetykäsittely on jo arkipäivää. Käyttöön lisääntyvässä määrin tulevat kestävät lentopolttoaineet (SAF) sisältävät myös vähemmän UFP:itä kuin standardikerosiini.
