Maanantaina komission julkaiseman raportin mukaan EU-maat ovat viime vuosina tehneet monia aloitteita korruption ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi, mutta tulokset ovat epätasaisia ja lisätoimia tarvitaan.
Komission raportin mukaan korruptioon on syytä kiinnittää enemmän huomiota kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä näkyy myös tuoreessa eurobarometrissa, jossa tiedusteltiin eurooppalaisten asenteita korruptiota kohtaan.
Kolme neljästä (76 %) eurooppalaisesta on sitä mieltä, että korruptio on laajalle levinnyttä, ja yli puolet (56 %) kokee, että korruptio on heidän kotimaassaan lisääntynyt viimeisten kolmen vuoden aikana. Joka kahdestoista eurooppalainen (8 %) sanoo kokeneensa tai todistaneensa korruptiotapauksen viimeisten 12 kuukauden aikana.
Tikun nokkaan raportissa nousevat Kreikka ja Italia. Italialaisista 97 prosenttia – ja 99 prosenttia kreikkalaisista – katsoo, että korruptio on maassa laajalle levinnyttä. Vastaajista 88 prosenttia sanoo, että lahjukset ja tuttavuussuhteiden käyttö on yksinkertaisin tapa saada tiettyjä julkisia palveluita.
Italiassa korruptio hinnaksi lasketaan 60 miljardia euroa vuodessa, joka on 4 prosenttia bruttokansantuotteesta ja puolet koko arvioidusta EU-potista. Komissio kiinnittää erityistä huomiota politiikan, mafiajärjestöjen ja yritysten yhteistyöhön, tiettyä henkilöä tai ryhmää suosiviin yksittäisiin lakeihin sekä riittämättömiin korruptionvastaisiin lakeihin.
Korruptio murentaa demokratiaa
– Korruptio heikentää ihmisten luottamusta demokraattisiin instituutioihin ja oikeusvaltioon, vahingoittaa Euroopan taloutta ja vie valtioilta niiden kipeästi tarvitsemia verotuloja, sisäasioista vastaava komissaari Cecilia Malmström sanoi esitellessään komission kertomusta.
– Jäsenvaltiot ovat viime vuosina tehneet paljon korruption torjumiseksi, mutta kertomus osoittaa, että se ei ole läheskään tarpeeksi, hän jatkoi.
Kertomuksen mukaan korruptioriskit ovat jäsenvaltioissa yleensä suurempia alue- ja paikallistasolla, jossa sisäinen ja ulkoinen valvonta on yleensä heikompaa kuin keskustasolla. Tämä pätee varsinkin maissa, joissa korruptio on laajalle levinnyttä.
Yhtenä erityisen korruptioalttiina alueena komissio nostaa esiin julkiset hankinnat.
Julkiset hankinnat ovat tärkeitä EU:n taloudelle, sillä julkiset laitokset käyttävät vuosittain noin viidenneksen EU:n bruttokansantuotteesta tavaroiden, palveluiden ja rakennusurakoiden hankkimiseen.
Kertomuksessa kehotetaan vahvistamaan lahjomattomuusvaatimuksia julkisissa hankinnoissa ja ehdotetaan valvontamekanismien parantamista eräissä jäsenvaltioissa. Niin ikään kaupunkien kaavoitus ja rakentaminen sekä terveydenhuolto ovat sektoreita, jotka ovat joissakin jäsenvaltioissa alttiita korruptiolle.
Esimerkiksi Italiassa tämä on ollut pysyvä ongelma. Mafiajärjestöt toimivat yhteistyössä poliitikkojen ja hallintoviranomaisten kanssa ja vetävät välistä julkisia urakoita – ja varoja – bulvaanien kautta omistamiensa yritysten avulla.
Sanottavaa Suomestakin
Komission kertomus kiittelee, että kaiken kaikkiaan Suomi on korruption torjunnan osalta EU:n kärkimaita.
– Suomessa on kuitenkin tullut esiin muutamia korkean tason korruptiotapauksia, joissa on ollut kyse palveluksien vaihtamisesta epävirallisten suhteiden pohjalta ja poliitikoille kampanjarahoitusta antaneiden yritysten harjoittamasta lobbauksesta.
Komissio esittää, että Suomi velvoittaa kunnat ja alueet varmistamaan läpinäkyvyyden yksityisten yrittäjien kanssa tehtävissä hankintasopimuksissa. Komissio esittää myös, että keskusrikospoliisin korruptiontorjuntayksikön olisi tuloksellisesti tuettava korruptioon liittyvien rikosten tutkintaa ja koordinoitava korruptiontorjuntamenettelyjä virastojen välillä.
Vain 9 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että korruptio vaikuttaa heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Suomalaisista vähemmän kuin yksi prosentti ilmoitti, että heiltä on pyydetty tai odotettu lahjuksia viimeksi kuluneen vuoden aikana.
