Kun Venäjän helmikuussa 2014 toteuttamasta Krimin valtauksesta tulee pian kuluneeksi kymmenen vuotta, eikä sodalle näy loppua, asetelma saattaisi norjalaisen sotilasasiantuntijan Hans Petter Midttunin mukaan herättää epätoivon tunteita.
Tilanne ei kuitenkaan ole hänen mukaansa niin synkkä kuin jotkut kuvittelevat.
– Venäjän halu aiheuttaa ja ylläpitää kärsimystä ja tuhoa näyttää olevan rajaton. Naton tahto ja kyky pysäyttää Euroopan turvallisuutta horjuttava sota on sen sijaan edelleen rajallinen. Näkymät ovat kuitenkin paljon myönteisemmät kuin moni antaa ymmärtää, Norjan puolustusasiamiehenä Kiovassa 2014–2018 toiminut evp-yleisesikuntaupseeri Midttun kirjoittaa LinkedIn-palvelussa.
Hän huomauttaa, että Kreml ei saavuttanut vuonna 2023 yhtään suurta voittoa. Ukraina jatkaa vihollisen tuhoamista muokaten samalla taistelukenttää.
Sodan ennakoidaan jatkuvan dynaamisena maalla, ilmassa, merellä ja kyberavaruudessa. Alati kehittyvä lennokkisota voi jopa ratkaista sodan lopputuloksen.
– Logistiikka määrittää vuotta 2024. Ampumatarvikkeiden heikentynyt saatavuus on seuraavien kuuden kuukauden aikana avaintekijä. Länsimaiden tuotantokyky kuitenkin paranee vähitellen ja ajoittuu samaan aikaan F-16-hävittäjätoimitusten kanssa, Midttun toteaa.
Pitkän uran Norjan puolustusvoimissa tehnyt Hans Petter Midttun toimii nykyisin tutkijana ukrainalaisessa Centre of Defence Strategies -ajatushautomossa.
”Diplomatian aika on ohi”
Midttun ennustaa Ukrainan joukkojen panostavan linnoittautumiseen, sillä aktiivisen puolustuksen ansiosta se voi säästää ampumatarvikkeita, rakentaa varastoja, täydentää puuttuvaa kalustoa sekä mobilisoida ja kouluttaa uusia sotilaita perustamalla jopa 500 000 sotilaan reservin.
– Venäjä tietää, että puolustusapu Ukrainalle on tilapäisesti vähentynyt. Siksi se yrittää saada aloitteen tulevina kuukausina. Tämä pakottaa Venäjän etenemään hyvin linnoitettuja asemia vastaan, mikä pakottaa sen kärsimään edelleen valtavia tappioita, hän sanoo.
Ukrainan uskotaan vahvistavan kykyään iskeä Venäjällä sijaitseviin kohteisiin. Iskuilla Venäjän alueelle on evp-upseerin mukaan syvä psykologinen vaikutus sekä Venäjällä että Ukrainassa.
– Pelko sodan pitkittymisestä kymmenen vuotta sen alkamisen jälkeen kertoo puutteellisesta tilannetietoisuudesta. Sota pitkittyi jo vuosia sitten, koska länsi ei onnistunut sitä lopettamaan. Jos länsi ei muuta strategiaansa, Eurooppa on vaarassa hävitä, hän varoittaa.
Aika Krimin valtauksesta vuonna 2014 täysimittaisen hyökkäyssodan alkamiseen helmikuussa 2022 on Midttunin mielestä todistanut, että Vladimir Putinin johtaman Venäjän kanssa on hyödytöntä neuvotella.
– Diplomatian aika on ohi. Naton on ryhdyttävä sammuttamaan tulipaloja, ennen kuin Eurooppa on jälleen kerran liekeissä. Se voi tapahtua vain yhteistyössä Ukrainan kanssa.
