Itävallan asevoimien eversti Markus Reisner toteaa Venäjän saaneen talven ja kevään aikana aloitteen itselleen Ukrainan rintamalla. Erityisesti sen itäosissa tapahtui paljon talvikaudella.
– Hyökkäyksiä tehtiin 1 200 kilometrin pituudelta. On selvää, että aloite siirtyi venäläisille. Ukrainalaiset pystyivät iskemään vain Mustallamerellä miehittämättömillä aluksilla. Venäjän laivaston oli pakko vetää aluksiaan kohti itää tämän seurauksena, Markus Reisner toteaa Itävallan asevoimien julkaisemassa tilannekatsauksessa.
Maaoperaation ohella Venäjän ilmavoimat on tehnyt strategisia iskuja Ukrainan kriittistä infrastruktuuria vastaan. Niihin on käytetty Iranin toimittamia drooneja, ballistisia ohjuksia, risteilyohjuksia ja hypersonisia aseita. Tuotantomäärät riittävät iskujen ylläpitoon nykyisellä tasolla.
Venäjän asevoimat kokosi rintamalle kuusi massiivista joukkokeskittymää, joilla on ylläpidetty painetta koko rintamalinjalla. Painopiste on ollut Donetskin alueella.
– Näiden hyökkäysten tavoitteena on pakottaa Ukraina käyttämään reservejään ja kuluttaa ne loppuun. Venäjän kannalta on tärkeää, ettei Ukraina pysty kokoamaan riittävän suurta reserviä tulevia hyökkäyksiä varten. Näin aloite pystytään pitämään itsellä, eversti sanoo.
Venäjän julkaisemien videoiden perusteella Ukraina olisi menettänyt kevään aikana sille tärkeitä Himars-raketinheittimiä ja mahdollisesti myös Patriot-ilmatorjuntakalustoa. Taktisella tasolla Ukrainan joukkoja pyritään kuluttamaan useilla eri tavoin. Lancet-räjähdelennokit ja lentokoneiden pudottamat suuret liitopommit ovat jatkuva uhka.
– Johtopäätöksenä voimme todeta, että meneillään on kulutussota. Sillä on oma luonteensa ja se seuraa tiettyä logiikkaa, Markus Reisner sanoo.
Osapuolten käytössä olevat voimavarat ratkaisevat kulutussodan voittajan. Venäjä käyttää edelleen tärkeissä kohdissa jopa viisi kertaa enemmän tykistöammuksia. Puolustajan käyttämillä räjähdelennokeilla ei pysty heikentämään tykistöä, sillä se on yleensä sijoitettu vähintään 20 kilometrin päähän etulinjasta.
Markus Reisner varoittaa, että monet lännen toimittamista asejärjestelmistä ovat menettäneet tehoaan sodan alkuvaiheen jälkeen. JDAM-täsmäpommit, Storm Shadow -risteilyohjukset ja Excalibur-täsmäammukset ovat yhä alttiimpia Venäjän elektroniselle häirinnälle.
Reisnerin mukaan niiden tarkkuus on vähentynyt ”järkyttävällä” tavalla. Excalibur-ammuksista arviolta 70 prosenttia osui aiemmin kohteeseensa, nyt vain kuusi prosenttia.
Ukrainaan sijoitettujen venäläisjoukkojen määräksi arvioidaan tällä hetkellä 510 000 sotilasta. Ylivoima suhteessa puolustajaan on näin ollen kasvanut. Tappioista huolimatta käytössä on edelleen 3 000 panssarivaunua, 7 000 rynnäkkövaunua sekä yli 6 000 tykistö- ja raketinheitinjärjestelmää.
Markus Reisner ennakoi, että edessä voi olla laaja Venäjän kesähyökkäys.
– Tämä uusi hyökkäys kohdistuisi todennäköisesti Donbasin alueen lisäksi pohjoiseen. Eikä vain Harkovaan, vaan ehkä myös Sumyn alueelle. Ongelmana on, että tämä venyttäisi rintamaa 400-500 kilometriä pidemmäksi, Reisner toteaa.
